Iskikö vartija silmänsä sinuun? Epäilykset kumpuavat elekielestäsi

Ulkonäöstä ei voi päätellä aggressiivista käyttäytymistä tai rikollista mieltä. Tämän päivän vartija on ensisijaisesti asiakaspalvelija.

rikokset
Vartija kauppakeskuksessa. Taustalla Alkon myymälä.
Yle

Nyrkkien puristelu, puhumattomaksi meneminen ja levoton liikehdintä. Muun muassa tällainen ihmisen kehonkieli kertoo vartijalle, että ihmistä on syytä tarkkailla.

– Tyypillinen myymälänäpistelijä hakee yleensä pimeitä kulmia ja hyllyjen välejä niin, että siellä ei ole valvontakameroita. Hän haluaa pois henkilökunnan näkyvistä. Tähän silmä alkaa harjaantua vasta vuosien saatossa, kertoo Kainuun ammattiopistossa turvallisuusalaa opettava Jouko Nurkkala.

Sen sijaan pelkän ulkonäön perusteella ei voi päätelmiä tehdä.

Kaikki perustuu siihen, että kyetään keskustelemaan.

Jouko Nurkkala

– Voi olla sellainen ennakkoluulo, että ulkonäön perusteella voisi päätellä jotain. Mutta pukeutuminen ja ulkonäkö voi olla hyvinkin fiksua ja siistiä, vaikka taustalla voi olla aggressiivinen ihminen. Toisaalta sitten voi olla stereotyyppisesti aggressiiviselta näyttävä ihminen, mutta hän käyttäytyy kuin herramies, huomauttaa toimitusjohtaja Petri Kinnunen Pohjolan Turvatekniikasta Suomussalmelta.

Ulkonäköön ei ole luottaminen siksikään, että rikollisuus on tänä päivänä entistä ammattimaisempaa eikä rikollinen mieli nojaa yhteiskuntaluokkaan.

– On paljon tekijäporukkaa, joka suunnittelee varkaudet kunnolla. Tämän takia painotammekin opetuksessa lainsäädännön näkökulmaa, että rikos pitää olla verekseltään nähty, koska loppupeleissä vartija kantaa vastuun kiinnioton yhteydessä, Nurkkala kertoo.

Kinnunen ja Nurkkala ovat yhtä mieltä siitä, että perusteet voidaan opettaa koulussa, mutta todellinen osaaminen karttuu kokemusvuosien myötä.

Yksinäisestä sudesta vuorovaikutuksen mestariksi

Vartijan työ on muuttunut lyhyessä ajassa paljon. Entisen yksinäisen suden suhteellisen turvallinen työ on tänä päivänä täynnä ihmiskohtaamisia ja uhkaavia tilanteita. Nyt asiakaspalvelutyö ja -kyky on isossa osassa työssä.

– Ehkä 15 vuotta sitten vartija liikkui yksin yöllä. Joku saattoi hänet joskus nähdä, mutta hyvin harvoin vartijan tarvitsi puhua kenenkään kanssa. Se oli yksinäistä puurtamista. Tällä hetkellä ollaan paljon sosiaali- ja terveyspuolella sekä sairaaloissa ja kaupoissa. Liikutaan paljon enemmän päiväsaikaan, Kinnunen kertoo.

Mikkelin sairaala, järjestyksenvalvoja, vartija
Vartija toimii usein esimerkiksi terveyskeskuksessa.Juho Liukkonen / Yle

Kinnunen kertoo, että toinen selkeä muutos hänen 15-vuotisen uransa aikana on pienilläkin paikkakunnilla kasvanut huumeongelma.

– Ja sitä kautta tuleva lieveilmiö: näpistykset, murrot, häiriökäyttäytyminen ja uhkatilanteet, jotka ovat lisääntyneet merkittävästi varsinkin viimeisen viiden vuoden aikana, Kinnunen listaa muutoksia.

Turvallisuusalan opettaja Jouko Nurkkalan mielestä vartijan tärkeimmät taidot ovat vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaito. Nurkkalan mukaan näihin asioihin myös kiinnitetään opetuksessa enemmän huomiota kuin ihmisten arviointiin. Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä esimerkiksi silloin, kun hälytin alkaa soida ja ihminen otetaan kiinni.

Tyypillinen myymälänäpistelijä hakee yleensä pimeitä kulmia ja hyllyjen välejä niin, että siellä ei ole valvontakameroita.

Jouko Nurkkala

– Kun tuotesuojaportti hälyttää, ketäänhän ei voida mennä syyttämään, että mitä olet tehnyt tai mitä olet vienyt. Kaikki perustuu siihen, että kyetään keskustelemaan, Nurkkala huomauttaa.

Nurkkalan mukaan näissä tilanteissa ei useinkaan ole kysymys näpistyksestä, vaan useasti asiakkaan laukusta saattaa löytyä vanha tuote, joka aiheutti hälytyksen.

Alan tutkinto myös välietappi

Kajaanissa turvallisuusalaa on opetettu 10 vuotta ja Nurkkalan mukaan hakijoita on riittänyt. Hakijoita on noin kolminkertainen määrä siihen nähden, mitä voidaan ottaa oppilaitokseen sisään.

Nurkkala uskoo vartijan ammattitutkinnon suosion perustuvan osittain siihen, että koulutus on hyvä pohja poliisin tehtäviin, tullin töihin tai vankeinhoitoalalle.

– Turvallisuusalaa pitää miettiä myös isompana juttuna. Oli ammatti tänä päivänä mikä hyvänsä, liittyy turvallisuus tavalla tai toisella työn tekemiseen. Monet nuoret kokevat, että saavat tästä hyvän lähtöpohjan jatkavatpa he opiskelua sitten mille tahansa alalle. Moni haluaa toimia jollakin alalla turvallisuussektorilla.