1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Helsinki

Vanhemmat joutuvat taistelemaan lapsiensa äidinkielen opetuksesta pääkaupunkiseudulla

Kolttasaamelainen Maarit Kiprianoff on yksi heistä, joka on huolissaan saamenkielen opetuksen jatkuvuudessa pääkaupunkiseudun kouluissa.

Helsinki
Maarit Kiprianoff tyttärensä Sophia Kiprianoffin kanssa
Kolttasaamelainen Maarit Kiprianoff halua turvata tyttärelleen Sophialle mahdollisuuden jatkaa saamenkielisessä opetuksessa päiväkodin jälkeen. Privatt

Kolttasaamelainen Maarit Kiprianoff on yksi heistä, joka on huolissaan saamenkielen opetuksen jatkuvuudessa pääkaupunkiseudun kouluissa.

Kiprianoff toivoo, että hänen viisivuotias Sophia -tytär pääsisi aloittamaan vuoden päästä esikoulussa, jossa olisi myös pohjoissaamenkielistä opetusta.

– Minun tyttäreni Sophia on ollut nyt neljä vuotta Máttábieggassa, pohjoissaamenkielisessä kielipesässä ja olisi todella tärkeää, että hän saisi opetusta pohjoissaameksi myös esikoulussa, kertoo Maarit Kiprianoff.

“Saamenkielinen opetus pitäisi olla perusoikeus”

Pääkaupunkiseudun Máttábiegga -kielipesän vanhemmat ovat koostaneet kyselylomakkeen, jolla halutaan kartoittaa pääkaupunkiseudun saamelaisperheiden tilannetta.

Vanhempina meidän täytyy taistella tällaisista asioista, vaikka tämäkin pitäisi olla meille automaattisesti perusoikeus.

Maari Kiprianoff, kolttasaamelainen äiti

Vanhemmat ovat halunneet selvittää, miten paljon pääkaupunkiseudulla asuu eri saamelaisryhmien edustajia ja joilla olisi kiinnostusta järjestää lapsilleen saamenkielistä esi- ja peruskouluopetusta Helsingissä.

– Olemme yhä aivan alkutekijöissä tässä työssä, mutta nyt haluaisimme kartoittaa, että miten paljon pääkaupunkiseudulla asuu inarinsaamelaisia, kolttasaamelaisia ja pohjoissaamelaisia, ja että olisiko heillä mahdollisesti kiinnostusta pohjoissaamenkieliselle opetukselle, selventää Kiprianoff.

City-Sámit -yhdistys luovutti jo vuosi sitten aloitteen saamenkielisestä opetuksesta Helsingin kaupungille. Tuolloin Helsingin kaupunki kertoi, ettei pääkaupunkiseudulla ole tarpeeksi lapsia tai saamenkielistä opettajaa, jotta alueella voitaisiin järjestää pohjoissaamenkielistä opetusta.

_Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella. _

Máttábiegga kielipesä
Pohjoissaamenkielinen Máttábiegga -kielipesä toimii Helsingin Pasilassa. Tällä hetkellä kielipesässä on yhteensä 10 lasta, joista kaksi aloittaa ensi syksynä esikoulun.Sara Wesslin / Yle

Saamelaislasten kieliympäristö rakentuu talkootyöllä

Saamelaisäidin mielestä on väärin, ettei Helsingin kaupunki ole toiminut saamenkielisen varhaiskasvatuksen eteen.

– On väärin, että Helsingin kaupunki ei ole järjestänyt edes tätä kielipesätoimintaa täällä, vaan City-Sámit -yhdistys on yksin hoitanut pohjoissaamenkielisen kielipesän toimintaa. Tänään voimme jo sanoa, että täällä Helsingissä asuu saamenkielisiä perheitä ja lapsia, että kaupunki ei voi enää sanoa, että lapsia ei ole tarpeeksi, harmittelee Kiprianoff.

Vanhempana Maarit Kiprianoff on väsynyt siihen, että saamelaislasten vanhemmat joutuvat itse aktiivisesti olemaan selvittämässä kaupungin byrokratiaa saamenkielisistä palveluista.

– Meidän täytyy itse kartoittaa tällaisia asioita, että onko saamelaisilla kiinnostusta tai edes tietoa siitä, että heidän lapsensa voisivat saada saamenkielistä opetusta, kertoo Kiprianoff.

Se, että City-Saamelaisten yhdistys on tarjonnut meille kielipesätoimintaa on todella tärkeää. Vaikka se on pohjoissaamenkielinen, niin se on kuitenkin saamenkielinen päivähoito ja vahvistaa meidän kulttuuria.

Maarit Kiprianoff, kolttasaamelainen äiti

– Vanhempina meidän täytyy taistella tällaisista asioista, vaikka tämäkin pitäisi olla meille automaattisesti perusoikeus. Se on minun mielestäni todella väärin ja vie voimia, painottaa Kiprianoff.

Saamenkielinen kielipesä osana vahvistamassa saamelaisia juuria

Maarit Kiprianoff iloitsee, miten hänen Sophia -tyttärensä on kielipesätoiminnan kautta kasvanut saamelaiskulttuuriin. Samalla Maarit on kokenut, että hänen oma kolttasaamelainen identiteettinsä on vahvistunut tyttärensä innon myötä.

– Tyttäreni on nyt kaksikielinen ja hänellä on vahva saamelainen identiteetti. Ja se on sellainen asia, mikä on paljon vaikuttanut myös minuunkin ja vahvistanut omia kolttasaamelaisia juuria myös itsessäni, kertoo Kiprianoff.

Maarit Kiprianoff on syntynyt Rovaniemellä ja on asunut Helsingissä nyt yhteensä 17 vuotta. Hän ei oppinut koltansaamea lapsuudessaan, minkä takia hänelle on tärkeää, että oma tytär pääsee kasvamaan saamenkielisessä ympäristössä.

Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.

Maarit Kiprianoff
Kolttasaamelaisäiti Maarit Kiprianoff iloitsee siitä, että hänen viisivuotiaalla tyttärellään on mahdollisuus oppia saamen kieltä päiväkotiympäristössä. Sara Wesslin / Yle

Vaikka Maarit ja Sophia ovat kolttasaamelaisia, on heille luonnollista, että Sophia pääsee kielipesässä oppimaan toista saamen kieltä, pohjoissaamea. Ei ole itsestään selvää, että pääkaupunkiseudulla olisi mahdollista saada saamenkielistä varhaiskasvatusta.

– Täytyy kiittää paljon City-Sámit -yhdistystä siitä, miten se on vahvistanut meidän identiteettiämme täällä erilaisin tapahtumin ja muutenkin näkyvänä osana city-saamelaisten elämää. Se, että yhdistys on tarjonnut meille kielipesätoimintaa on todella tärkeää. Vaikka se on pohjoissaamenkielinen, niin se on kuitenkin saamenkielinen päivähoito ja vahvistaa meidän kulttuuria, sanoo Kiprianoff.

– Nyt kun olen Sophian kautta nähnyt, miten hän on kasvanut vahvasti saamelaiskulttuuriin ja -identiteeettiin, on ollut todella tärkeää, että minäkin pystyn tarjoamaan hänelle tietoa kulttuuristamme ja suvustamme, Maarit kertoo.

Viisivuotias Sophia on oppinut neljän vuoden aikanakielipesässä hyvin pohjoissaamea, mikä on vaikuttanut myös äidinkin elämään.

– Se on kasvattanut minua sellaisella tavalla, että minun on ollut välillä pakko sanoa tyttärelleni, etten ymmärrä kieltä ja että minun täytyy ottaa selvää. Minun tyttäreni ylpeys omista sukujuuristaan on lisännyt myös omaa ylpeyttäni siitä, kuka olen ja mistä tulen, iloitsee Kiprianoff.

"Kumpa kielipesätoiminta ei menisi hukkaan"

Kiprianoffin perheellä on ensi syksynä edessä siirtyminen päiväkodista kouluelämään.

Huoli saamenkielisestä opetuksesta painaa harteilla koko ajan, kertoo Maarit Kiprianoff.

– Nyt kun minun tyttäreni menee eskariin ensi vuoden aikana, olisi todella tärkeää, ettei tämä neljän vuoden kielipesäaika menisi hukkaan. Olisi tärkeää jatkaa saamenkielisessä opetuksessa, sillä Sophialle saamen kieli on todella tärkeä asia ja osa omaa elämää, kertoo Kiprianoff.

Tällä hetkellä Máttábiegga-kielipesässä on yhteensä 10 lasta, joista kaksi aloittaa ensi syksynä esikoulun. Saamenkielisestä opetuksesta toivotaan syntyvän pysyvä toiminta pääkaupunkiseudulla.

Lue seuraavaksi