Yle muuttaa puolueiden kannatuskyselyn virhemarginaalin ilmoitustapaa – vastaajien epävarmuus lisääntynyt

Taloustutkimus on aiemmin ilmoittanut virhemarginaalin puoluekannatuskyselyn kaikista haastatelluista. Nyt virhemarginaali ilmoitetaan vain puoluekantansa kertoneiden perusteella.

puolueet
grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Yle ja Taloustutkimus muuttavat tapaa, jolla puoluekannatuskyselyn virhemarginaali ilmoitetaan. Tähän asti virhemarginaali on kerrottu koko otoksesta, siis kaikista vastaajista.

Torstaina julkistetusta kyselystä lähtien virhemarginaalin perusteena ovat ne vastaajat, jotka kertovat puoluekantansa. Käytännössä muutos tarkoittaa, että kyselyn virhemarginaali kasvaa.

Uuden laskentatavan perusteella lokakuun puoluekannatuskyselyn virhemarginaali on 2,1 prosenttiyksikköä. Vanhan laskentatavan mukaan virhemarginaali olisi ollut 1,6 prosenttiyksikköä.

Vastaajien epäröinti suosikkipuolueesta lisääntynyt

Kuluneen parin vuoden aikana puoluekannatuskyselyn otoksessa ovat lisääntyneet vastaajat, jotka eivät nimeä puoluetta, jota äänestäisivät, sanoo Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen.

– Puoluekannan kertomatta jättäminen lisää mittausten epävarmuutta, joka huomioidaan nyt muuttamalla virhemarginaalin ilmoitusperustaa. Lisäksi uusi tapa auttaa suhteuttamaan kyselytulosta ja virhemarginaalia paremmin myös todelliseen vaaliin, jonka tulos lasketaan tietenkin vain äänestäneistä.

Virhemarginaali on tieto, joka selventää kuinka paljon kerrottu kyselytulos enintään vaihtelee suuntaan tai toiseen 95 prosentin todennäköisyydellä. Siis: jos puoluekantansa ilmoittaa 1 200 vastaajaa, virhemarginaali on suuntaansa 2,3 prosenttiyksikköä. Jos puolueen kannatukseksi arvioidaan 22 prosenttia, kannatus on 95 prosentin todennäköisyydellä välillä 19,7–24,3, prosenttia.

– Kaikkein todennäköisimmin kannatus on kuitenkin juuri ilmoitettu 22 prosenttia, arvioi Jari Pajunen.

Kyselyn tulos on Pajusen mukaan ilmoitettua virhemarginaalia luotettavampi, koska puoluekannatuskyselyssä käytetään edelliseen vaalitulokseen perustuvaa korjauskerrointa. Pajunen huomauttaa, että korjauskerroin parantaa kyselyn tulosten luotettavuutta.

Kirjoittaja on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan politiikan toimituksen esimies.

Jutun esimerkkiä tarkennettu 3.11. klo 16.45. Esimerkissä 1200 puoluekantansa ilmoittaneen vastaajan perusteella virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa, ei 2,4 prosenttiyksikköä.