Koe uusi yle.fi

Työttömien määräaikaishaastattelut tulevat – TE-toimistot joutuvat tiukoille

Työ- ja elinkeinotoimistot ihmettelevät, kuinka ne selviytyvät ensi vuonna työttömien määräaikaishaastatteluista. Niin etelän kuin pohjoisenkin TE-toimistoissa kaivataan lisää työvoimaa haastattelujen tekemiseen.

Kotimaa
Joensuun TE-toimisto.
Ismo Pekkarinen / AOP

Uudenmaan ja Lapin TE-toimistojen työkenttä on hyvin erilainen: Uudellamaalla 93 000 työtöntä. Lapissa on 12 400 työtöntä työnhakijaa. Nyt ne painivat samojen huolien kanssa. Suurin kysymys on, miten työttömien määräaikaishaastattelut pystytään järjestämään vuoden 2017 alusta.

Ensi vuoden alusta työttömät haastatellaan kolmen kuukauden välein. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan 17 miljoonan euron jakoa työvoimapalveluihin. Ministeriö on käynyt keskusteluja kaikkien 15 TE-toimiston kanssa.

TE-toimistojen mielestä niiden resurssit ovat jo nyt tehokkaassa käytössä.

– Olemme laskeneet, että Lapin TE-toimiston alueella olisi tehtävä runsaat 60 000 määräaikaishaastattelua. Jos meidän virkailijamme tekisivät kuusi haastattelua joka työpäivä, se tarkoittaisi 40 - 45 prosenttia nykyisen henkilöstön työajan käytöstä, Lapin TE-toimiston palvelujohtaja Tero Hyttinen arvioi.

Hyttinen sanoo, että nykyinen väki on jo aika tiukkaan viritetty. Viime vuonna Lapin TE-toimiston alueella oli 240 000 yhteydenottoa. Ne tehtiin valtaosin puhelimitse tai netin kautta. 9 500 kertaa asiointi tapahtui perinteisesti käymällä TE-toimistossa tai kuvallisella etäyhteydellä.

Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen on laskenut, että haastattelujen tekeminen toimiston omin voimin merkitsisi sadan asiantuntijan lisätarvetta.

Tietotekniikkaa ja ostopalveluja

Lapissa etäisyydet lisäävät haastetta, sillä asiakkaat voivat olla hyvin laajalta alueelta.

– Meillä on laaja maakunta ja kuntia on 21. Kuitenkin työvoimavirkailijoita on vain 14 paikkakunnalla. Jopa kunnan sisälläkin etäisyydet voivat olla 150 kilometriä. Pitkien etäisyyksien kuntia ovat mm. Enontekiö ja Inari. Lisäksi Utsjoki on pitkälti etäyhteyspalvelujen varassa, Tero Hyttinen kertoo.

Hyttinen uskoo, että valtaosa työttömien määräaikaishaastatteluista tehdään puhelimitse.

– Kasvava väline on kuvalliset etäyhteydet. Sitäkin on mietittävä, millä tavalla voidaan hyödyntää ostopalveluja, Hyttinen pohtii.

Myös Uudenmaan TE-toimistossa mietitään, millä tavalla työttömät kohdataan ensi vuonna.

– Henkilökohtainen tapaaminen lisääntyy, tapahtuu se sitten millä muodolla tahansa. Puhelinpalveluja kehitetään. Kaikkia vaihtoehtoja tutkitaan. Se voi olla chattinä tai se voi olla verkkopalveluna, Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen kertoo.

Ukkosen mielestä olisi myös järkevää ostaa työttömien tilanteen kartoitushaastatteluja yksityisiltä yrityksiltä.

Työministeri Jari Lindström (ps.) kertoi kaksi viikkoa sitten, että työttömien haastattelut ja työllistymissuunnitelmien teko pysyy viranomaistyönä. Aiemmin hallitus kaavaili, että haastattelujen tekeminen ostettaisiin yksityisiltä yrityksiltä.

Uutta purtavaa keskusteluihin

Johtaja Jarmo Ukkonen Uudenmaan TE-toimistosta arvelee, että työttömien tapaamisissa nousevat esille normien tiukennukset.

– Jos nämä entisestään tiukkenevat, tapaamisissa tulee varmasti entistä enemmän mielenkiintoisia keskusteluja.

Hallitus suunnittelee, että kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen työttömän on otettava vastaan työtä, vaikka hänelle jäisi vähemmän rahaa kuin työttömyysetuudesta. Lisäksi olisi mahdollista, että työtön joutuisi ajamaan töihin yli 80 kilometrin päähän.

– Jos noin tiukalla kaavalla viedään muutokset eteenpäin, niin kyllä ne ihmisiä miettityttävät, Jarmo Ukkonen toteaa.