Rikosoikeuden professori: "Oikeudenkäynnin luvattomasta taltioinnista koitui harmia ja hankaluuksia"

Poikkeuksellisesti julkisesti käsitelty Oulun insestioikeudenkäynti sai ikävää jälkikaikua, kun istuntoa oli taltioitu luvatta ja aineistoa julkaistu netissä.

Kotimaa
Yleisö ja media Oulun käräjäoikeuden aulassa istuntosalin edessä.
Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö -juttu sai osakseen Oulussa laajaa yleisö- ja mediajulkisuutta.Tiina-Leena Kurki / Yle

Oulun käräjäoikeus selvitti tällä viikolla harvinaista tapausta, jossa oikeudenkäyntiä taltioitiin luvatta.

Lähtökohtaisesti julkisella paikalla saa kuvata ja nauhoittaa, sanoo Lapin yliopiston informaatio-oikeuden professori Rauno Korhonen. Lisäksi henkilö voi salaakin toisille ilmoittamatta nauhoittaa keskustelun, johon hän itse osallistuu.

– Muilta osin voi tulla kyseeseen tapauskohtaisesti rikoslain salakatselu tai salakuuntelu, joista seuraa rangaistuksia, professori Rauno Korhonen muistuttaa.

Kuvatun tai nauhoitetun materiaalin käsittely ja levittäminen on sitten asia erikseen, Korhonen täsmentää.

– Jälleen tapauskohtaisesti voi tulla kyseeseen joko kunnianloukkaus tai yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.

Harvinainen julkinen käsittely

Oikeudenkäynneissä yleisissä tuomioistuimissa pääsääntönä on julkisuus. Yleensä ainakin vakavimmat seksuaalirikosasiat käsitellään kuitenkin suljetuin ovin eli yleisön läsnä olematta.

Tallenteen julkaissut henkilö toimi ilman lupaa.

Antti Savela

Oulun käräjäoikeus päätti julkisesta käsittelystä seksuaalirikosasiassa keskiviikkona 26. lokakuuta. Kyseessä oli törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, jossa asianomistaja ei halunnut käsittelyä suljetuin ovin.

Käräjäoikeus myönsi medialle viiden minuutin kuvausluvan ennen varsinaisen käsittelyn aloittamista. Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savela sanoo, että medialle myönnetty lupa kuvaamiseen sujui aiempien käytäntöjen mukaan, mutta yksi yksityishenkilö tallensi salaa oikeudenkäyntiä kuvausluvan päättymisen jälkeen.

Asiatonta ja luvatonta toimintaa

Lähtökohtaisesti maallikot eli lähinnä oikeudenkäyntiä seuraamaan tuleva media ja yleisö ymmärtävät, mitä tuomioistuimen antama kuvauslupa tai kielto tarkoittaa, Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, rikosoikeuden professori Jussi Tapani sanoo.

Ilman lupaa toimineen henkilön menettely oli asiatonta ja sai aikaan epätietoisuutta, harmia ja hankaluuksia.

Jussi Tapani

– Toisaalta on ihmisiä, jotka eivät ymmärrä luvan tai kiellon tarkoitusta. Sitten on henkilöitä, jotka ymmärtävät, mutta haluavat esimerkiksi testata oikeusvaltion sääntöjen toimivuutta ja kolmantena ryhmä, jolla on omia tarkoitusperiä, professori Tapani luonnehtii.

Lännen Media uutisoi perjantaina 28.10., että oikeudenkäynnin taltiointi oli julkaistu YouTubessa.

– Tallenteen julkaissut henkilö toimi ilman lupaa, laamanni Antti Savela painottaa.

– Ilman lupaa toimineen henkilön menettely oli asiatonta ja sai aikaan epätietoisuutta, harmia ja hankaluuksia, professori Jussi Tapani sanoo.

Julkinen ei aina julkaistavissa

Laamanni Antti Savelan mukaan oikeudenkäynnin puheenjohtaja kävi taltioinnit läpi muutama päivä istunnon jälkeen.

Yksi keino luvattoman taltioinnin estämiseen olisi, että se selvästi säädettäisiin rangaistavaksi.

Antti Savela

– Niissä ei ole mukana osia oikeudenkäynnin salassa pidettävistä osioista. Käräjäoikeudella ei ole keinoja jälkikäteen puuttua luvattomaan oikeudenkäynnin tallentamiseen siltä osin kuin oikeudenkäynti on toteutettu julkisesti. Näin ollen asia ei johda käräjäoikeuden näkökulmasta enempiin toimenpiteisiin, laamanni Antti Savela kertoo.

Journalistin ohjeissa sanotaan, että kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Kyseessä ovat muun muassa yksityiselämän suojaan liittyvät asiat. Yksityiselämää suojaavat myös rikoslaissa olevat rangaistussäännökset. Journalistin ohjeet koskevat vain journalisteja.

– Siihen liittyy esimerkiksi netissä julkaiseminen. Ihan kaikkea sinne ei voi kuitenkaan laittaa, laamanni Antti Savela huomauttaa.

Julkisuuden rajoitus huono asia

Laamanni Antti Savela kertoo olevansa huolissaan tilanteesta. Käräjäoikeus teki poikkeuksellisen ratkaisun julkisesta oikeudenkäynnistä, mutta käsittelyä taltioitiin luvattomasti. Tällainen on hänen mukaansa nykyisin mahdollista esimerkiksi älypuhelimen avulla.

Antti Savela korostaa, että esimerkiksi median kuvaamisluvan rajoittaminen olisi huono asia oikeudenkäyntien julkisuuden kannalta.

– Yksi keino luvattoman taltioinnin estämiseen olisi, että se selvästi säädettäisiin rangaistavaksi, laamanni Antti Savela toteaa.

Professori Rauno Korhosen mukaan oikeudenkäynnin julkisuuden rajoittamiseen tulee oikeusvaltiossa aina suhtautua varovaisesti muun muassa avoimuuden, sananvapauden ja oikeudenkäytön yleisen luotettavuuden vuoksi.

Positiivista kuitenkin on, että tästä aiheesta syntyi keskustelua.

Jussi Tapani

– Tässä tapauksessa on tallennettu oikeudenkäynnin tapahtumia ilman oikeudenkäynnin puheenjohtajan lupaa ja levitetty aineistoa. Mediassa ongelmaksi on juridisesti nostettu esimerkiksi, että pitäisikö kiellon vastainen toiminta tai toiminta ilman erityistä lupaa olla rangaistavaa, professori Rauno Korhonen toteaa.

Professori Jussi Tapani puolestaan luonnehtii, että julkisuuden rajoitus ei ole positiivista, koska pääsääntönä yleisissä tuomioistuimissa on oikeudenkäyntien julkisuus.

– Sehän on myös oikeudenkäytön läpinäkyvyyden tae, professori Tapani painottaa.

Täsmennyksiä ehkä tarvitaan

– Mitä tästä mahdollisesti seuraa ja pitääkö ehkä muuttaa käytäntöjä, laamanni Antti Savela pohtii.

Professori Jussi Tapanin mukaan tuomioistuinten pitää ehkä arvioida käsittelyjen julkisuutta aiempaa tarkemmin, mikäli on riski salaa kuvaamisesta tai tallentamisesta. Yksi seuraus hänen mielestään voi olla, että esimerkiksi medialle kuvauslupaa myönnettäessä pyritään vielä tarkemmin täsmentämään, mitä se todellisuudessa tarkoittaa.

– Positiivista kuitenkin on, että tästä aiheesta syntyi keskustelua, professori Tapani sanoo.