Hyppää sisältöön

Tällainen on uusi Guggenheim-esitys: Helsingin kaupunki maksaisi museosta valtaosan

Helsingin kaupunki ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö ovat tehneet uuden esityksen Guggenheim Helsinki -museon perustamisesta. Valtaosan rakennuksesta maksaisi Helsinki. Yksityisen rahan määrä myös kasvaa.

Havainnekuva Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun voittaneesta rakennuksesta. Kuva: Guggenheim Helsinki

Helsingin kaupunki toi eilen Guggenheim-saagaan yllätyskäänteen, kun se ilmoitti esittelevänsä Guggenheim Helsinki Tukisäätiön kanssa uuden esityksen amerikkalaissäätiön museon rakentamisesta Helsinkiin. Illalla selvisi, että ässä hihassa oli merkittävä määrä yksityistä rahaa, yhteensä 66,4 miljoonaa euroa.

Guggenheim Helsingin rakentamiskustannukset ovat arviolta 120–140 miljoonaa euroa ja museota on kaavailtu rakennettavaksi Helsingin Etelärantaan.

Yle Uutisten tietojen mukaan kaupunki esittää nyt, että sen osuus museon rakennuskustannuksista olisi jopa 80 miljoonaa euroa. Lisäksi museorakennusta varten otettaisiin lainaa ja käytettäisiin Guggenheim Helsinki Tukisäätiön keräämää yksityistä rahaa.

Uusi Guggenheim Helsinki -hanke etenee kaupunginhallituksen käsittelyyn jo maanantaina 7.11. Lopullisen päätöksen museon rakentamisesta tai hankkeen hylkäämisestä tekee kaupunginvaltuusto. Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan valtuustokokous asiasta pidetään 30.11.

Lainakustannuksista vastaa tukisäätiö, lisenssimaksu aleni

Helsingin kaupungin mukaan Guggenheim Helsingin Tukisäätiön keräämää yksityistä rahoitusta on huomattavasti aiempaa enemmän, yhteensä 66,4 miljoonaa euroa. Summa muodostuu muun muassa lahjoituksista, Guggenheim-säätiölle maksettavasta lisenssimaksusta sekä siitä, että tukisäätiö kattaa rakentamista varten otetun lainan kustannukset.

Yksityistä rahaa rakennuskustannuksiin on tullut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä sekä ja Tiina ja Antti Herlinin säätiöltä yhteensä 15 miljoonaa.

Museon tukisäätiö vastaa lisenssimaksun maksamisesta Guggenheim-säätiölle. Lisenssimaksu 18,4 miljoonaa euroa eli alhaisempi kuin aikaisemmissa ehdotuksissa.

Eniten nyt esittettävä malli poikkeaa aikaisemmista siinä, että valtio ei ole siinä mukana kuin museon toimintaa tukemassa. Museon toimintaa se tukisi vuosittain ennakkopäätöksen mukaan 1,3 miljoonan euron valtionosuudella.

Mallissa museon rakentamista varten perustettaisiin kiinteistöosakeyhtiö, josta Helsinki omistaisi valtaosan ja tukisäätiö pienen osan. Kiinteistöosakeyhtiö ottaisi 35 miljoonan euron lainan museon rakentamista varten.

Museohanke on kestänyt jo vuosia

Solomon R. Guggenheim -säätiön nimeä kantavaa museota on puskettu Helsinkiin jo vuodesta 2011. Alkuperäinen hanke kaatui Helsingin kaupunginhallituksessa vuonna 2012, mutta jo seuraavana vuonna säätiö ilmoitti uudesta museohankkeesta Helsinkiin.

Säätiö julkisti tuolloin uuden esityksen museosta ja päätti järjestää hankkeesta arkkitehtuurikilpailun. Arkkitehtuurikilpailu toteutui viime vuonna. Sen voitti ranskalainen arkkitehtitoimisto Moreau Kusunoki Architect.

Helsingin kaupunki on varannut museolle tontin Eteläsatamassa arkkitehtuurikilpailua varten. Tonttivaraus päättyy vuodenvaihteessa.

Hankkeen uskottiin jo olleen kuollut ja kuopattu, kun valtio ilmoitti viime budjettiriihen yhteydessä, että museon rakentamiseen ei tule valtion rahaa. Kaikki vuonna 2013 esitellyt rahoitusmallit lähtevät siitä, että puolet tai lähes koko potti rakennuskustannuksista tulisi valtiolta. Säätiö puolestaan ilmoitti olevansa pettynyt, mutta kertoi jatkavansa hanketta. Samoin Ari Lahden johtama varainhankintakampanja, Guggenheim Helsingin Tukisäätiö, kertoi jatkavansa hanketta.

.
.