Toppahousut vai trikoot – miten talvipyöräilijä pärjää pakkasissa?

Tosipyöräilijät muistuttavat, että pyöräily talvella on enemmän asenteesta kuin säästä kiinni, mutta varusteillakin on väliä.

pyöräily
Antti Karanta
Antti Karanta kuluttaa Baanaa ahkerasti.Antti Kolppo / Yle

Risto Mäentie on Helsingin Baanalla liikkeellä vielä nojapyörällä, vaikka talvikaudella alla on tavallisesti perinteinen, säähän sopivampi pyörä. Mäentie kulkee kaikkialle pyörällä - melkein säässä kuin säässä.

– Jos on 30 astetta pakkasta tai sataa kerralla 20 senttiä lunta eikä teitä ole aurattu, pyöräily alkaa vaatia voimaa ja taitoa niin paljon, ettei kuka tahansa enää hyppää pyörän selkään. Mutta muuten pyöräily talvella on lähinnä asennekysymys, Mäentie vakuuttaa.

Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimo ja Risto Mäentie
Risto Mäentie vaihtaa nojapyörän talven tullen tavalliseen.Antti Kolppo / Yle

Kaupungissa pyörällä pääsee alle viiden kilometrin matkat yleensä joukkoliikennettä ja muita kulkuvälineitä nopeammin, myös talvella.

– Talvella vauhtia ei kuitenkaan saa olla liikaa, muistuttaa Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimo.

Nastarenkaat, maltti, hyvät valot sekä heijastimet auttavat ja turvaavat pyöräilijää talviliikenteessä.

– Käytän pyöräillessäni vilkkuvia valoja. Tiet on kyllä valaistu hyvin, mutta tärkeintä on se, että muut näkevät sinut, pyöräilijä Antti Karanta neuvoo.

Ei erikoisvarusteita, vaan lämmintä päälle!

Pyöräliiton asiantuntijan Martti Tulenheimon mukaan talvipyöräilyyn ei tarvita kalliita, epämukavia tai noloja varusteita.

Miten sitten on syytä pukeutua?

– Samalla tavalla kuin muutenkin talvella: takki, lämpimät hanskat ja kengät, pipo ja kaulaliina päälle, se riittää, Tulenheimo opastaa.

Miksi Pyöräliiton edustaja ei itse käytä kypärää?

– Ehkä mä arvostan sitä, että pää pysyy lämpimänä. Käytän pipoa, koska koen sen tarpeelliseksi.

Aktiivipyöräilijä Antti Karanta muistuttaa, ettei kannata myöskään pukea päälleen liikaa.

– Kovia pakkasia varten minulla on karvasuojus satulaan. Ei ole olemassa vääränlaisia pyöräilykelejä, on vain vääränlaista pukeutumista.

Pyöräilijä ilman oikeanlaisia varusteita
pyöräilyvarusteet
Katso kuvaparista oikea ja ei niin oikea varustautuminen talvipyöräilyyn.

Suolaa, harjaa ja aurausta

Helsingin kaupunki kokeili viime talvena suosituimpien pyöräreittien harjasuolausta ja tehoaurausta. Palaute oli sen verran hyvää, että kokeilua jatketaan myös tänä talvena. Nyt reitit ovat Lauttasaari-Kuusisaari, Ruoholahti-Oulunkylä ja erillinen lenkki Pakilassa.

– Arkisin kello 7-17 välissä reitit aurataan heti lumisateen päätyttyä ja pidetään mahdollisimman puhtaana lumesta. Liukkauden torjuntaan käytetään ennen lumen tuloa suolaa tai lumen tultua hiekkaa, rakennusviraston ylläpitoinsinööri Tuomas Lautaniemi kertoo.

Millaisessa kunnossa pääkaupunkiseudun pyörätiet yleisesti ottaen ovat pyöräilijän näkövinkkelistä?

– Parempaan suuntaan on menty sekä niiden määrän että kunnossapidon osalta, laatuväyliä löytyy yhä enemmän, Tulenheimo sanoo.

Antti Karanta iloitsee etenkin pyörätie Baanasta.

– Rautatieaseman ja Ruoholahden väliä voi nyt pyöräillä lähes pysähdyksittä. Paikoitellen liikenteen seassa on pelottavaa ajaa, mutta silloin täytyy vain olla tarkkaavaisempi. On minulla myös sisäisen liikenteen matkakortti, mutta käytän sitä harvakseltaan, koska pyörällä on niin paljon kätevämpi liikkua, sanoo Karanta.

"Omasta hulluudesta se lähtee"

Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimo
Martti Tulenheimo pyöräilee kesät talvet.Antti Kolppo / Yle

Pyöräliiton ja pyöräilyjärjestöjen Pyöräilytalvi-niminen kampanja levittäytyy pian noin 20 paikkakunnalle ympäri Suomea.

– Jaamme porkkanoina led-valoja valottomille pyöräilijöille ja järjestämme valokuvakilpailun sosiaalisessa mediassa, Pyöräliiton Martti Tulenheimo kertoo.

Osallistumalla voi voittaa, minkäpä muun kuin pyörän.

– Toivottavasti nyt kun supersuositut kaupunkipyörät on laitettu talviteloille, ihmiset ottaisivat esiin oman pyöränsä ja jatkaisivat pyöräilyä. Kysehän on pikemminkin pyöräilyn jatkamisesta kuin siitä, että aloittaisi uuden harrastuksen nimeltä talvipyöräily, Tulenheimo toteaa.

Rakennusviraston Tuomas Lautaniemen mukaan työmatkapyöräilyn suosioon vaikuttaa huomattavasti se, minkälaiset mahdollisuudet työpaikalla on pyörän säilytykseen, vaatteiden vaihtoon ja peseytymiseen.

– Näiden merkitys korostuu erityisesti talviaikana.

Pasi Ruohosen työmatkoista kertyy viikossa noin 150 kilometriä. Onko himopyöräilijä saanut innostettua ystäviään tai sukulaisiaan pyöräilemään läpi vuoden?

– Enpä ole. Omasta hulluudesta sen pitää lähteä, Töölönlahden viimassa pyöräillevä Ruohonen nauraa.