Autojen tankkeihin jopa kolmannes uusiutuvaa energiaa? Hallitus nostamassa omaa tavoitettaan entisestään

Ylen tietojen mukaan hallitus haluaa lisätä tieliikenteen polttoaineen sisältämää uusiutuvan energian määrää enemmän kuin aiemmin on sovittu. Muutoksen myötä Suomeen saatetaan tarvita jopa kolme uutta miljardiluokan biojalostamoa.

energia
Grafiikka hallituksen biopolttoainetavoitteesta vuoteen 2030 mennessä.
Yle Uutisgrafiikka

Hallitus aikoo puolittaa fossiilisen öljyn käytön vuoteen 2030 mennessä. Suomi pyrkii näin hillitsemään ilmastonmuutosta osana EU:n ilmastopolitiikkaa ja Pariisin ilmastosopimusta. Tieliikenne aiheuttaa noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Hallituksen keskeinen työkalu öljyvieroituksessa on niin sanottu biopolttoaineiden jakeluvelvoite. Sen avulla hallitus pakottaa polttoaineen jakelijat sekoittamaan fossiilisen polttonesteen joukkoon määrätyn osuuden uusiutuvaa biopolttoainetta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmaan (siirryt toiseen palveluun) on kirjattu, että liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus nousee 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä polttonesteen sisällöstä olisi tuolloin uusiutuvaa energiaa 23,5 prosenttia.

Ylen useasta lähteestä hankkiman tiedon mukaan hallitus joutuu nostamaan tavoitetta selvästi, ehkä jopa noin kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Mikäli tämä vaihtoehto toteutuu, uusiutuvan polttoaineen osuus olisi hallitusohjelmaan kirjatussa muodossa yli 50 prosenttia. Tankkiin laitettavasta polttoaineesta biopolttoaineen osuus olisi tuolloin jopa 33 prosenttia tavoitevuonna 2030.

Viime vuonna biopolttoainetta oli polttonesteen joukossa 13 prosenttia, eli muutos nykytilanteeseen olisi valtava.

Korotusaikeiden taustalla ovat muun muassa odotuksia kireämmät EU-velvoitteet, jotka koskevat Suomessa erityisesti liikennettä.

Ylen tietojen mukaan hallitus neuvottelee biopolttoaineen jakeluvelvoitteen tasosta strategiaistunnossaan ensi maanantaina. Jakeluvelvoite on osa isoa liikenteen päästövähennyspakettia, joten lopullinen tavoiteprosentti voi vielä elää.

Muutos voisi tuoda miljardien jalostamoinvestoinnit

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että 33 prosentin tavoite tarkoittaisi karkeasti ottaen kolmea uutta miljardiluokan biojalostamoa nykytilanteeseen verrattuna. Tämä voisi tuoda merkittävän määrän työtä ja verotuloja Suomeen.

Biopolttoaineita jalostavat Suomessa tätä nykyä Neste, UPM ja St1. Neste on kertonut aiemmin Ylelle, että se harkitsee lisäinvestointeja biojalostamokapasiteettiin, mikäli jakeluvelvoite nousee.

Liikenneministeri Anne Berner vahvistaa Ylelle, että jakeluvelvoitetta on nostettava hallitusohjelman tasolta. Hänen mukaansa lopullinen biopolttoainetavoite riippuu siitä, minkä verran liikenteen päästövähennyksiä saadaan aikaan muilla keinoilla, kuten sähkö-, vety- ja kaasuautoilla sekä liikennejärjestelmän muutoksilla.

– Suomessa on potentiaalia suuremmalle biopolttoaineosuudelle. Se (jakeluvelvoite) voi nousta yli 30 prosentin. Mutta silloin on harkittava, onko meillä kykyä tuotantoon, mitkä ovat kustannukset ja onko mahdollista rakentaa pohjoismaista yhteistyötä ja markkinaa, Berner sanoo puhelinhaastattelussa.

Biojalostamoiden perustaminen Suomeen saattaisi TEM:n mukaan vaatia satojen miljoonien eurojen investointituet. Muutoin vaarana olisi se, että biopolttoainetta alettaisiin rahdata Suomeen ulkomailta.

Myös sähköautoja tarvitaan

Ilmasto- ja energiastrategiassa hallitukselta odotetaan linjauksia myös siitä, miten Suomi vauhdittaa sähköautoilun yleistymistä. TEM:n mukaan nykytoimilla sähköautojen määrä yltää Suomessa vuonna 2030 noin 120 000:een. Tästä vajaa puolet olisi täyssähköautoja.

Kokoomuksen energiavastaava, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen sanoo, että biopolttoaineet eivät yksin riitä. Sähköautoilun puolestapuhujana tunnetun Mykkäsen mukaan valtiolta tarvitaan nykyistä tomerampaa otetta sähköisen liikenteen yleistymiseen. Keinoja hän ei halua kesken neuvotteluiden paljastaa.

– Tästä käydään vielä neuvotteluita, mutta meidän on ehdottomasti päästävä satoihin tuhansiin sähköautoihin jo ensi vuosikymmenen aikana.

Myös liikenneministeri Bernerin mukaan Suomeen pitäisi saada noin 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Tämä olisi karkeasti ottaen kymmenen prosenttia autokannasta.

Sähköautojen yleistymistä on toistaiseksi hidastanut se, että autot ovat kalliita ja niillä voi ajaa verrattain lyhyitä matkoja ilman latausta. Teknologinen kehitys on kuitenkin alalla nopeaa.

Berner väläyttää jonkinlaista hankintatukea vaihtoehtoisille käyttövoimille.

– Me joudumme tilanteeseen, jossa me tarvitsemme hankintatukia sähkö-, kaasu- ja vetyautoja ajatellen. Keinoja voisivat olla esimerkiksi autovero tai liikenteen verotus, Berner arvioi.

Ilmasto- ja energiastrategiasta vastaava ministeri Olli Rehn (kesk.) ei kommentoinut Ylelle liikenteen päästövähennystavoitteita. Ministerin esikunta vetosi valmistelun keskeneräisyyteen.

Hallitus antaa ilmasto- ja energiastrategian eduskunnalle marraskuun lopussa.