Antilla on oma kunnantalo

Antti Palonen osti yritykselleen entisen Äetsän kunnantalon 20 000 eurolla. Muuten rakennus olisi purettu.

kiinteistöt
Antti Palonen omistamansa Äetsän entisen kunnantalon edessä.
"Purkuajatus tuntui oudolta ja ostimme talon", sanoo Enermetin toimitusjohtaja Antti Palonen.Matias Väänänen / Yle

Keväällä 2015 Antti Palonen havahtui suunnitelmiin Äetsä-talon purkamiseksi. Sastamalan kaupungille ongelmatilaksi muodostuneen rakennuksen purkaminen olisi maksanut noin 350 000 euroa. Antti Palosen firma osti kiinteistön 20 000 eurolla.

– Ei sitä kauhean kauan tarvinnut miettiä kyllä. Se oli helppo ratkaisu.

Kunnantalojen neliöhinnoista ei ole vertailutietoa, mutta Antti Palosen ostos tuntuu edulliselta: 3 300 neliötä 20 000 eurolla tarkoittaa noin kuuden euron neliöhintaa. Mutta mihin tarkoitukseen kunnantalo hankittiin?

– Meidän yritysten omiin käyttötarpeisiin, kuten koulutustilaisuuksiin.

Taloa onkin nykyisin kutsuttu myös Keikyän perikunnan taloksi.

Antti Palonen

Sitten myös muille kylällä toimiville yhteisöille, Antti Palonen luettelee.

– Tällä hetkellä täällä on vuokralla erilaisia harrastelijoita ja kuten SPR:ää, meidän omia varastotiloja ja sitten tilaisuuksia kuten Yllätysten yötä ja muuta Keikyän perikunnan toimintaa.

Talo on säilytetty ulkoa ja sisältä kunnantalon näköisenä. Valtuustosaliin voisi hyvin kuvitella Keikyän valtuutettujen kokontuvan, jos sellainen kunta olisi vielä olemassa. Taloa onkin nykyisin kutsuttu myös Keikyän perikunnan taloksi.

Suurimmat muutokset ovat ilmastointijärjestelmän ja kunnallistekniikan korjaukset. Kulujen pienentämiseksi energia-alan yrittäjä Antti Palonen suunnittelee oman lämpövoimalan rakentamista.

Turhista neliöistä kuntien kestoriesa

Kunnille on kertynyt turhia kiinteistöjä kuntaliitosten jäljiltä. Kulujen välttämiseksi kiinteistöjä kaupataan edullisesti tai ne puretaan.

Keikyän koulun edustalla katsotaan myynti-ilmoitusta kännykän näytölltä.
Isojen koulujen kauppa tyssää helposti suureen pinta-alaan.Matias Väänänen / Yle

Esimerkiksi nykyinen Sastamalan kaupunki on pitkän kuntaliitosketjun tulos. Sastamalaan kuuluu nykyisin entiset Kiikka, Keikyä ja niiden liitos Äetsä, Vammala, Tyrvää, Mouhijärvi, Suodenniemi ja Kiikoinen.

Kuntaliitosketjun jäljiltä turhaa tilaa laskettiin kolme vuotta sitten oleva noin 10 000 neliötä eli hehtaari. Kaikkiaan Sastamalalla oli tuolloin 271 rakennusta, joiden yhteispinta-ala oli 142 000 neliömetriä.

– Haaveena oli, että tähän mennessä olisi päästy puolesta eroon – ja siihen päästiinkin, mutta sitten joku koulu loppuu tai muu toiminto päättyy. Ylimääräisten neliöiden määrä tahtoo pysyä tässä 5000 – 6000 neliössä, sanoo Sastamalan kiinteistöpäällikkö Sirkku Pehkonen.

Esimerkiksi Mouhijärven entinen alakoulu on purettu ja Sammaljoen koulu on myyty yksityiselle.

Kouluja kaupaksi tavalla tai toisella

Tällä hetkellä myynnissä on Keikyän koulukiinteistö 150 000 eurolla. Puinen ja kivinen koulurakennus ja lähes hehtaarin tontti on myyntikohteena haastava, koska tilaa on paljon.

Illoin kylän 700 kerrosneliömetrin koulurakennus on vaihtamassa omistajaa. Kun ”oikea” kauppa ei onnistunut, neuvotellaan kumppanuussopimuksesta Illon vesiosuuskunnan kanssa.

Erkki Välimäki ja  Sirkku Pehkonen myhäilevät Illon koulun edessä.
Illon vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Erkki Välimäki ja Sastamalan kiinteistöpäällikkö Sirkku Pelkonen valmistelevat kumppanuussopimusta.Matias Väänänen / Yle

Kumppanuussopimuksen ideana on myydä edullisesti, kun ostaja sitoutuu tarjoamaan tiloja myös kyläläisten käyttöön.

Illon vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Erkki Välimäki näkee koulun tarjoavan hyvät tilat arkistolle ja vesijohtotarvikkeiden varastointiin, muta tilat eivät jää vain omaan käyttöön.

– Täältä on sitten mahdollista vuokrata luokkatiloja kerhoille tai kansalaisopiston piireille tai muuhun kylän käyttöön edullisella hinnalla. Kuitenkin niin, ettei tämä kilpaile viereisen seurojentalon kanssa, Erkki Välimäki määrittelee.

Juttua korjattu 7.11. kello 9:52: 10 hehtaaria korjattu hehtaariksi.