Väitöstutkimus sikojen hännänpurennasta: Stressiä, kipua ja muutoksia aineenvaihdunnassa

Siat altistuvat häiriökäyttäytymiselle, kun eivät pääse tyydyttämään luontaisia tonkimis- ja ruuanhakutarpeitaan.

Kotimaa
sikoja karsinassa
Markku Hautala / Yle

Pitkään tunnettu sikojen käyttäytymishäiriö hännänpurenta vaikuttaa monella tavalla sikojen aineenvaihduntaan ja aiheuttaa sioille stressiä. MMM, agronomi Pälvi Palanderin väitöstutkimuksen mukaan fysiologiset muutokset näkyvät sioilla sekä aivoissa, suolistossa että veressä.

Siat altistuvat hännänpurennalle, jos ne eivät pääsen tyydyttämään luontaisia tonkimis- ja ruuanhakutarpeitaan.

– Hännänpurentaan liittyy sekä tutkimiskäyttäytymisen että ruoanhakukäyttäytymisen tarve. Hännänpurennan riskiä lisäsivät käytännön ratkaisut, jotka vaikeuttavat noiden tarpeiden täyttymistä nykyisen kaltaisessa tuotantoympäristössä, selvittää Palander.

Palanderin mukaan hännänpurenta aiheuttaa sioille kipua ja stressiä sekä lisää levottomuutta sikaryhmässä.

Hännänpurennasta haittaa laajasti

Palanderin tutkimuksesta käy ilmi, että hännänpurenta karsinassa vaikuttaa myös muihin kuin purtuihin sikoihin ja purijasikoihin ja aiheuttaa niillekin fysiologisia muutoksia.

– Hännänpurenta vaikuttaa karsinan kaikkien sikojen fysiologiaan, myös sivussa pysyttelevien yksilöiden. Saimme viitteitä kiihtyneestä hermoston välittäjäaineiden aineenvaihdunnasta aivojen eri alueilla purevilla ja uhriksi joutuneilla sioilla. Hännänpurennan aiheuttaman stressin vaikutus ulottuu aivoihin asti, kertoo Palander.

Vuosittain teurastetuista sioista keskimäärin 3 - 10 prosentilla on purennan seurauksena häntävaurio. Hännänpurennalle tunnetaan lukuisia aiheuttajia, mutta tarkka mekanismi on yhä epäselvä.

Pälvi Palander väittelee Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 4.11. Väitöskirjatyö on osa yhteispohjoismaisen tutkimusryhmän laajempaa tutkimushanketta.