Sodat nähneen Peräpohjolan Opiston pihapiirissä on sivistytty jo 115 vuotta

Lapin toiseksi vanhin oppilaitos, Peräpohjolan opisto täyttää 115 vuotta. Sodat runtelivat rakennuksia ja taloushuolet ovat painaneet vuosien saatossa mutta sivistys on säilynyt näihin päiviin.

kansanopistot
1900-luvun alusta opiskelijoita kevät- ja kesätöissä kasvimaalla Peräpohjolan Opistolla.
1900- luvun alussa otettu kuva Peräpohjolan Opiston pihapiirissä.PPO

Sitoutumaton kansanopisto sijaitsee komeissa maisemissa Tornionjoen rannalla. Maisemista on kiittäminen maa-alueet aikoinaan lahjoittanutta Hanna Åströmiä. Peräpohjolan Opisto perustettiin vuonna 1901, kun alueelle kaivattiin kansansivistyksen keskusta. Pihapiiriin, opistoon, rakennuksiin, opintoihin, opettajiin ja rehtoreihin liittyy lukuisia tarinoita ja muistoja. Nykyinen rehtori Tatja Karvonen sanoo, että joka vuosi saa hämmästyä, siitä kuinka vahvat perinteet opistolla on.

1900-luvun alusta opiskelijoita kevät- ja kesätöissä kasvimaalla Peräpohjolan Opistossa
1900-luvun alussa opiskelijat kasvimaalla hommissa.PPO

– Mitä itse olen lyhyen työuran aikana tässä huomannut, niin joka paikassa tulee esille, että hei mä tiedän tämän oppilaitoksen. Taannoin tapasin torniolaisia vaikuttajia, ja siellä kerrottiin, että mun äiti ja isä on käynyt Peräpohjolan Opistossa. Näitä hyviä muistoja halutaan jatkossakin olla antamassa tämän alueen ihmisille, Karvonen kuvaa.

Perunat kasvatettiin itse

Vuosi sitten Peräpohjolan Opistolta jäi eläkkeelle pitkän uran opistossa tehnyt ravintolan emäntä. Karvonen kertoo, että eläkejuhlissa muisteltiin aikoja, miten opistossa elettiin ennen vanhaan.

Siellä kerrottiin, että äiti ja isä on käynyt Peräpohjolan Opistossa. Näitä hyviä muistoja halutaan jatkossakin olla antamassa tämän alueen ihmisille

Tatja Karvonen

– Tuula muisteli, kuinka nuorena tyttönä tuli töihin ja kuinka silloin kasvatettiin itse perunat, haettiin niitä sitten perunakellarista ja rapsuteltiin. Muutos on yhden ihmisen näkökulmasta tähän päivään jo niin suuri, saatikka sitten opiston 115 toimintavuoden aikana.

Aikoinaan opistossa toimi niin sanotut emäntä- ja isäntäkoulut. Kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia, joten kampuksella asuttiin asuntoloissa, kuten tehdään tänäkin päivänä. Kansanopistotoiminnan alkuunpanija oli tanskalainen piispa, kirjailija ja tiedemies Nikolai Frederik Severin Grundtvig. Grundtvigilainen ajattelu elää Peräpohjolan Opistossa edelleen. Alkuaikoina kansanopistojen tärkeimmät oppiaineet olivat äidinkieli ja historia.

Yhteislauluperinnettä elvytetään

Peräpohjolan Opiston kampuksen vanhimmat rakennukset ovat Niilontalo, joka on rakennettu vuonna 1903 ja Hannan talo, joka on rakennettu 1850-luvulla. Rehtori Tatja Karvonen sanoo, että vanhoista asiakirjoista voi seurata opiston vaiheita. Välillä on ollut tiukkaa rahasta, mutta eteenpäin on päästy yhteistyöllä ja yhteisellä halulla säilyttää oma opisto.

Peräpohjolan Opisto Torniossa
Peräpohjolan Opiston pihapiiri viime kesältä. PPO

– Opisto on koettu yhteiseksi asiaksi, eri tilanteisiin on löydetty sen ajan sopivia yhteistyökumppaneita. Ja mielestäni koko 115 vuoden historiasta on nähtävissä halu pitää tämäntyyppinen oppilaitos alueen asukkaiden saatavilla.

Peräpohjolan Opisto juhli 115-vuotista taivaltaa avoimella juhlalla torstaina Niilontalossa, jossa tarjolla oli muun muassa kansanopistolle omaista yhteislaulantaa.

– Yhteislaulu on osa kansanopiston pedagogiikkaa. Meidän henkilökunta on ollut mukana tekemässä koko kansanopisto kentälle uutta laulukirjaa, joka on julkistettu viime kesänä. Olemme elvyttäneet opistossamme lauluperinnettä siten, että kerran kuussa pidämme päivän polttavat puheet ja biisit- hetken, Karvonen kuvailee.