yle.fi-etusivu

Miksi käsitöistä tulee hyvä mieli? Tutkimustietoa kaivattaisiin lisää

Käsitöiden tekemisellä voi olla vaikutusta henkiseen hyvinvointiin, mutta se ei välttämättä ole paras tai ainoa keino kaikkien kohdalla.

hyvinvointi
Mies virkkaa.
Käsitöitä tehdessä saa erilaisia aistituntemuksia.Heli Kaski / Yle

Sotkamolainen Marjatta Meriläinen kehrää lankaa perinteisellä rukilla Paltamon Vaarantalolla. Koirankarvoista ja lampaanvillasta syntyvä lanka on tarkoitus käyttää vaikkapa pipon neulomiseen. Pehmeät, lankojen kanssa tehtävät käsityöt ovatkin Meriläisen mielestä kaikista miellyttävimpiä.

– Kyllä tämä rentouttaa, rutiinityön rinnalle tarvitsen jonkin oman asian, jota tehdä. Voi istua rauhassa, kuunnella vaikkapa musiikkia ja mielessään ajatella mitä tästä tulee. Käsillä tämä tuntuu mukavalta, kun on pehmeyttä. Ja näkee, kuinka lanka muodostuu, kertoo aina 1960-luvulta asti erilaisia käsitöitä tehnyt Meriläinen.

Käsitöiden ja henkisen hyvinvoinnin yhteyden ovat huomanneet myös tohtorikoulutettava Mari Salovaara ja yliopistonlehtori Sirpa Kokko Helsingin yliopistosta. Kokko työskentelee opettajankoulutuslaitoksen käsityöopettajan ja käsityötieteen koulutusohjelmassa. Salovaara puolestaan on valmistunut käsityönopettajaksi ja tekee nyt jatko-opintoja käsityönopettajankoulutuksessa.

– Nautin käsitöiden tekemisestä. Ajattelen, että jo pelkästään tieto siitä että osaa, tuo pystyvyyden ja osaamisen kokemuksen. Kankaankutominen on suosikkini, siinä on tiedollinen haaste loimien rakentamisessa ja kutomisvaiheessa se on aika rentouttavaa, Salovaara mainitsee.

Rukki jossa on 2 poljinta
Rukin ääressä istuminen rentouttaa monia. Elina Kinos / Yle

Sirpa Kokko kokee, että käsityöt lisäävät hänen hyvinvointiaan monella tavalla: jo pelkkä kauniiden käsitöiden näkeminen niin kotona kuin ulkomaillakin tuo nautintoa.

– Ja kun kotona on toisilta saatuja käsitöitä, ne muistuttavat henkilöistä, joilta olen niitä lahjaksi tai perinnöksi saanut. Annan itsekin käsitöitä lahjaksi, sekin tuottaa mielihyvää, että voi muistaa toisia omilla käsitöillä. Olen pitkään opettanut käsitöiden tekemistä, joten opettajan näkökulmasta saan suurta tyydytystä kun omat opiskelijat löytävät käsitöiden tekemisen ilon, Kokko sanoo.

Sekä Salovaara että Kokko ovat mukana Handmade Wellbeing -hankkeessa (siirryt toiseen palveluun). Sen tarkoituksena on kehittää malli siitä, kuinka käsitöillä ja taiteella voitaisiin edistää ikäihmisten hyvinvointia. Vuonna 2015 syyskuussa alkaneessa kansainvälisessä hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston lisäksi yhteistyökumppanit Virosta, Iso-Britanniasta ja Itävallasta. Salovaara on hankkeessa väitöskirjatutkijana ja Kokko projektinjohtajana.

"Voi kokea olevansa pystyvä"

Käsitöiden ja henkisen hyvinvoinnin yhteyttä on tutkittu melko vähän. Niistä muutamista tutkimuksista, joissa on haastateltu käsityön harrastajia heidän kokemuksistaan, on saatu viitteitä, että käsitöiden tekeminen lisää henkistä hyvinvointia monilla eri tavoilla.

– Voi saada esteettisiä elämyksiä näköaistilla väreistä sekä tuntoaistilla kokemuksia erilaisista materiaaleista. Joskus jopa hajuaistin avulla voi saada elämyksiä, esimerkiksi jos käsittelee villaa. Kaikki nämä aistien kautta saatavat elämykset kohentavat mielialaa ja virkistävät, toteaa väitöskirjatutkija Mari Salovaara.

Taltta ja vasara
Ei ole olemassa mitään tiettyä käsityölajia, joka edistäisi henkistä hyvinvointia enemmän kuin jokin muu laji.Niko Mannonen / Yle

Käsitöitä tehdessä saa tuottaa jotakin konkreettista omilla käsillään, eli ihminen pystyy näkemään työnsä lopputuloksen, mikä ei välttämättä ole aina työelämässä mahdollista.

– Konkreettinen aikaansaaminen on myös voimaannuttava tekijä. Käsitöiden avulla päästään myös samanlaisiin mielentiloihin kuin mindfullness-harjoituksilla. Ollaan hetkessä, tyhjennetään ajatukset muusta ja keskitytään tekemiseen, mainitsee yliopistonlehtori Sirpa Kokko.

– Ja kun oppii uusia tekniikoita, oppiminen ja kehittyminen tuovat myös mielihyvää, voi kokea olevansa pystyvä, Salovaara jatkaa.

Voi istua rauhassa, kuunnella vaikkapa musiikkia ja mielessään ajatella, mitä tästä tulee.

Marjatta Meriläinen

Lisäksi käsityöt voivat edistää yhteyden tunnetta, sitä että ihminen kokee olevansa yhteydessä muuhun maailmaan ja toisiin ihmiseen.

– Omasta ympäristöstä haetaan usein inspiraatiota ja virikkeitä työskentelyyn. Toisaalta kun tekee käsitöitä, voi myös tuntea vaikuttavansa omaan ympäristöönsä.

Kokko lisää Salovaaran kommenttiin, että käsitöiden avulla voi kokea myös kulttuurista osallisuutta.

– Voi ajatella, että osallistuu omaan kulttuuriperintöön, mutta myös muiden kulttuurien käsityöperintöön ja saada tietoa niistä sekä luoda sanatonta kontaktia toiseen kulttuuriin. Itselläni on kokemus tästä parin vuoden takaa Perusta, jossa opiskelin Andien käsitöitä. Aivan eri tavalla se avasi kulttuuria, kun siellä yhdessä tehtiin käsitöitä.

Pitsinnypläystyön tekoa.
Toiset nauttivat pienien yksityiskohtien kanssa nypläämisestä, toiset puolestaan isompien käsitöiden tekemisestä.Miia Roivainen / Yle

Salovaara ja Kokko kuitenkin muistuttavat, että moni muukin asia kuin käsityöt edistävät ihmisten henkistä hyvinvointia, eivätkä käsityöt välttämättä ole paras tai ainoa keino kaikkien kohdalla. Toisilla henkinen hyvinvointi tulee esimerkiksi luonnosta ja eläimistä, toisilla puolestaan muun muassa liikunnasta.

– Tarvitsemme myös enemmän aiheesta tutkimustietoa, ymmärrystä sen mahdollisuudesta ihmisen elämänhallinnassa ja monipuolisen hyvinvoinnin edistämisessä, Kokko toteaa.

Tuttuun tekniikkaan voi uppoutua

Käsityölajeja on monia erilaista, kuten vaikkapa neulonta, kudonta ja puukäsityöt. Mari Salovaara toteaa, että jyrkästi ei voi erotella, että yksi käsityölaji edistäisi enemmän hyvinvointia kuin toinen.

– Mutta siinä mielessä niissä on eroja, että eri käsitöistä voi saada erilaisia elämyksiä. Kun tekee käsityötä, jonka tekniikka on tuttu, voi sitä tehdä autopilotilla eikä tarvitse keskittyä niin paljon. Voi vajota rentoutumisen tilaan.

– Kun taas ottaa itselle haasteita, kokeilee uusia tekniikoita, se voi olla älyllisesti haastavampaa eikä koko ajan niin rentouttavaa. Toisaalta haastavien töiden tekeminen voi olla palkitsevaa sitten, kun ponnistelun tuloksena omaksuu uusia taitoja. Uuden oppiminen ja kehittyminen saa aikaan pystyvyyden kokemuksia, Salovaara jatkaa.

Konkreettinen aikaansaaminen on myös voimaannuttava tekijä.

Sirpa Kokko

Myös sillä voi olla merkitystä, tekeekö käsitöitä yksin vai yhdessä. Yksin tehdessä pystyy nauttimaan hiljaisuudesta, rauhasta ja yksin olemisesta. Yhdessä puolestaan voi saada hyvinvointia sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan vuonna 2002 käsitöitä teki 67 prosenttia yli 10-vuotiaista suomalaisista.