yle.fi-etusivu

Keihään olympiasankari vai pelkkä konna? – Jonni Myyrän vaiheikas elämä teatterin ensi-illassa

Kaksinkertainen olympiavoittaja ja vihattu huijari säästyi aikanaan median suurelta ryöpytykseltä.

Urheilusankarit
Jonni Myyrä

Kaksinkertainen keihään olympiavoittaja, maailmanennätysmies, kunnanjohtaja, liikemies, kaksinnaija. Kaikkea tätä oli kiistelty Jonni Myyrä.

– On sitä huonommistakin lähtökohdista käsikirjoituksia lähdetty tekemään, todettiin vuonna 2008 Jonni Myyrää käsitelleessä Kiveen hakatut -radiosarjan jaksossa. Ohjelmassa kerrotaan urheilijoiden tarinoita hauta- tai muistokiven äärellä.

Nyt vuosia myöhemmin kaksinkertaisen olympivoittajan ja suuren huijarin tarina nähdään näytelmänä Lappeenrannan kaupunginteatterissa. Käsikirjoittaja ja ohjaaja Tuomo Rämö innostui Myyrän tarinasta luettuaan siitä Kiveen hakatut -kirjasta.

– Myyrä on sanonut, ettei urheilijoiden pitäisi harjoitella valkoisen viivan kanssa. Se lisää pelokkaita urheilijoita. Kisoissakin pitäisi rohkeasti heittää pari heittoa yli, Rämö kertoo. Hänestä se kuvaa hyvin Myyrän elämänasennetta.

Myyrä oli konna, mutta ei välttämättä tarkoituksella

Jonni Myyrä (1892–1955) oli monessa mukana urheilun lisäksi. Myyrä vaikutti kunnallispoliitikkona, joka sekoitti omat ja kunnan rahat. Suurissa veloissa ja vihattuna henkilönä mies lopulta pakeni Yhdysvaltoihin vuonna 1924. Hän oli myös yhtä aikaa naimisissa kahden naisen kanssa.

Kiveen hakatut -radio-ohjelman tekijää ja pitkän linjan urheilutoimittajaa Arto Terosta on mietityttänyt Myyrän elämä. Olihan Myyrä sisukas urheilusankari, joka voitti olympiakultaa kipeälläkin kädellä.

– Minulta on kysytty usein, oliko Myyrä konna vai sankari. Vastaan, että oli. Kumpaakin.

– En ole ihan varma, oliko hän kuitenkaan tahallisesti konna.

Velkojat näppejään nuolemaan jättänyt Myyrä oli pitkään arka-aihe Savitaipaleella. Kesti vuosia ennen kuin kunta otti kaksinkertaisen olympiavoittajan ja maailmanennätysmiehen ylpeyden aiheekseen. Jonni Myyrän synnyintalolla on muistokivi. Lisäksi Savitaipaleella on Jonni Myyrän tie.

"Ei urheilijat ole sen pyhempiä kuin muutkaan"

Myyrästä olisi voinut tulla Matti Nykäsen kaltainen lööppijulkkis, jos hän eläisi tätä päivää. Ennen sotia urheilujournalismi kuitenkin keskittyi vain urheiluun, ei ihmisiin. Arto Teronen kertoo, että hänen nuoruutensa Pikku Jättiläisessä todettiin, että ”urheilu-uran jälkeen Jonni Myyrä muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän kuoli”.

Teronen näkee kuitenkin, ettei urheilijaa tarvitse käsitellä vain urheilijana.

– Urheilijalla ei ole oikeutta olla pyhempi kuin muutkaan kulkijat. Heitä pitää voida käsitellä myös ihmisinä ja kokonaisuutena. Heitä ei silti tarvitse repiä kuin iltapäivälehtijournalismissa.

Jouko Vuolteen kanssa suomalaisten hauta- ja muistokiviä kiertävä Arto Teronen on vieraillut myös Myyrän haudalla, joka on San Franciscossa. Silloin ei tosin tehty Kiveen hakattuja.

– Kivessä lukee isolla John Myyra. Hautausmaan arkistoissa hän on nimella John Mura. Hautakivessä on olympiarenkaita, Teronen muistelee.

Näytelmä Jonni – Savitaipaleen paras keihäänheittäjä ja pahin huijari kiinnostaa myös kokenutta urheilutoimittajaa.

Kiveen hakatut -radiosarjan Jonni Myyrä -jakson voit kuunnella Elävästä arkistosta.