Perintö tulossa EU-alueelta? Perintötodistus auttaa vaikka hakemuksesta ei saisi tolkkua

Eurooppalaisen perintötodistuksen hankkimisessa voi mennä sormi suuhun jopa juristilla. Todistuksella voi osoittaa oikeuden perintöön toisessa EU-maassa.

Kotimaa
Taloja Tallinnan vanhassakaupungissa.
Todistuksia on haettu eniten Virossa sijaitsevan omaisuuden, esimerkiksi asuntojen, perimisen varmistamiseksi. Ullstein Bild / AOP

Eurooppalaisen perintötodistuksen hankkiminen on osoittautunut hankalaksi urakaksi, sillä kaikissa EU-maissa käytössä oleva hakulomake on vaikeasti ymmärrettävä. Todistuksia on runsaan vuoden aikana kirjoitettu vasta kymmenen.

Todistuksia antavaan Uudenmaan maistraattiin on jätetty noin kolmekymmentä hakemusta, suurin osa niistä syksyn aikana.

Todistukset ovat tähän mennessä koskeneet tapauksia, joissa perittävä on kuollessaan asunut Suomessa, mutta hänellä on ollut omaisuutta jossakin toisessa EU-maassa.

Viron perinnöt kiinnostavat eniten 

Useimmat hakijoista ovat halunneet osoittaa perintöoikeutensa Virossa, kertoo ylitarkastaja Tanja Tams Uudenmaan maistraatista. Kakkossijalla on Ruotsi. Myös Espanjassa, Portugalissa ja Keski-Euroopan maissa olevien perintöjen jako on kiinnostanut.

Viranomaisen kirjoittamalla perintötodistuksella on tarkoitus helpottaa asioiden hoitoa ulkomailla.

Suomen käytännöt, kuten perukirjat ja kuolinpesien pitäminen pitkään jakamattomina, ovat ulkomailla tuntemattomia menettelytapoja, joten etenkin suomalaisille todistuksen pitäisi olla hyödyllinen. Se ei kuitenkaan ole pakollinen.

Paperilomake peittoaa sähköisen

Todistusta voi hakea (siirryt toiseen palveluun) internetissä sähköisellä lomakkeella. Hakemus on niin vaikeaselkoinen, että hakijoita on neuvottu käyttämään netistä tulostettavaa lomaketta.

– Se helpottaa, jos he tulevat lomakkeen kanssa tänne. Samalla katsotaan, että hakemukseen tulee tarvittavat liitteet, sanoo Tams.

Koska lomake on sama kaikissa EU-maissa, siinä on käsitteitä, joille ei ole Suomessa vastinetta. Täyttäminen voi tyssätä jo siihen, että hakija ei osaa valita, mitä tarkoitusta varten hän tarvitsee todistusta.

Hakemuksessa myös kysytään asioita, joilla ei Suomen lain mukaan ole merkitystä perintöä jaettaessa, esimerkiksi siviilisäätyä.

Tanja Tams sanoo, että hakemuksen tekeminen on tuottanut hankaluuksia jopa juristeille. Noin puolet todistuksen saaneista on käyttänyt apuna lakimiestä.

Myös todistuksen kirjoittaminen on mutkikasta, koska EU-maiden lait poikkeavat toisistaan.

Perintönä voi saada velkaa

Todistus voidaan antaa 17.8.2015 tai sen jälkeen kuolleiden henkilöiden perinnön jakoa varten. Perintö jaetaan viimeisen asuinmaan lakien mukaan, mikäli perittävä ei ole testamentissaan määrännyt toisin.

Mikäli testamenttia ei ole, esimerkiksi Espanjassa asuneen suomalaisen kuolinpesä jaetaan Espanjan lakien mukaan. Ne koskevat myös Suomessa sijaitsevaa omaisuutta.

Ulkomailla tapahtuvat perinnönjaot voivat tuoda yllätyksiä. Toisin kuin Suomessa, Manner-Euroopan maissa perinnön vastaanottavat voivat saada vastuulleen myös vainajan velat.

Toisessa EU-maassa asuva on voinut elinaikanaan valita, että hänen perintönsä jaetaan Suomen lain mukaan.

– Valinnanvapautta käyttäneiden perinnönjakoa varten ei vielä ole haettu todistuksia. Sitä odotetaan sormet ristissä ja jännityksellä, kertoo Tams.