Suomen vanhin vaivaisukko ja ainoa vaivaisakka pääsivät postimerkkiin

Hauhon vaivaisukko, sokea Bartimeus anoo almua vaivaisukkoperinnettä esittelevässä postimerkissä.

postimerkit
Hauhon vaivaisukko seisoo Hauhon kirkossa
Hauhon kirkossa majaileva vaivaisukko on Suomen vanhin. Sen pää koki kovia isovihan aikoihin.Aki Paavola / Yle

Joulun 2016 postimerkit tulevat myyntiin 10. marraskuuta. Samalla julkaistaan pienoisarkki kahdesta vaivaisukosta ja Suomen ainoasta vaivaisakasta kotikirkkoineen.

Vaivaisukkoperinnettä-merkkien aiheina ovat Soinin vaivaisakka sekä Alajärven ja Hauhon vaivaisukot. Kuuden merkin pienoisarkissa julkaistaan postimerkit myös samojen paikkakuntien kirkoista. Merkit on suunnitellut Anssi Kähärä.

Hauhon vaivaisukko on tiettävästi Suomen vanhin, arvioitu valmistumisaika on 1690-luvulla. Raamatun tarinoiden sokeaa Bartimeusta kuvaava ukko edustaa lähinnä keskiaikaista ja keskieurooppalaista kirkollista puunveistotaidetta. Ukon päässä on edelleen haava, jonka se sai vuonna 1713 miekasta jouduttuaan venäläisjoukon ryöstämäksi. 144-senttinen vaivaisukko tekee työtään kirkon sisätiloissa.

Soinin vaivaisakka on oikeastaan ikänsä puolesta tyttö, jonka kädessä olleesta kepistä on jäänyt vain kädensija nyrkin sisälle. Matti Taipaleen vuonna 1854 veistämä tummatukkainen ja siniasuinen hahmo kerää edelleen 500-700 euroa vuodessa diakoniatyölle ja toimii pienen paikkakunnan isona nähtävyytenä. 152-senttinen vaivaisakka on sijoitettu kirkkotapulin viereen suojakatokseen.

Alajärven vaivaisukko on valmistunut samana vuonna 1836 kuin Alajärven kirkko. Ukon veistäjä on Heikki Juhonpoika Mikkilä, jonka tiedetään veistäneen yhteensä 13 vaivaisukkoa. Ukko kuvaa Suomen sodassa vammautunutta veteraania, jolla on tekojalka vasemmassa raajassa ja keppi kädessä. 133-senttisen vaivaisukon päällä on harjakattoinen suojakatos.

Vaivaisukkojen anti diakoniatyöhön

Vaivaisukot toimivat peruspalvelun pioneereina – varhaisimmat jo 1600-luvulta saakka. Rahat käytettiin aikanaan oman seurakunnan köyhien ja vähäosaisten auttamiseen. Vaivaisukoilla on edelleen vahva symboliarvo ja niihin kertyvät rahat ohjataan yleensä kirkon diakoniatyöhön.

Ennen vaivaisukkoja rahaa kerättiin Ruotsin vallan aikana pelkistettyihin uhritukkeihin, joista alettiin tehdä Suomessa vetoavampia veistämällä niistä ihmishahmoja.

Suomalaiset vaivaisukot ovat kansainvälisestikin omalaatuinen ilmiö, eikä vastaavia hahmoja löydy muualta maailmassa. Suomessa on jäljellä runsaat 140 vaivaisukkoa ja yksi vaivaisakka Soinissa. Yli sata niistä palvelee edelleen virkapaikallaan.