Trumpin ja Kiinan vaikea suhde – Loanheittoa Tyynenmeren yli

Presidenttiehdokas Donald Trump on syyttänyt kiinalaisia vaalikampanjassaan amerikkalaisten työpaikkojen viemisestä. Kiinan kommunistipuolue puolestaan pitää Yhdysvaltain vaalikampanjaa esimerkkinä demokratian mädännäisyydestä.

Donald Trump
Mies hymyilee, katsoo alaviistoon hengityssuojain suun edessä, kädessään Trumpin kasvoja esittävä kuminaamari.
Kiinalaismies viimeistelee Trump-naamaria tehtaassa Pujiangissa, Zhejiangin maakunnassa. Ge Yuejin / China Out

Yhdysvaltain presidentiksi pyrkivä Donald Trump on toistanut useaan otteeseen vaalikampanjassaan, että Kiina vie amerikkalaisten työpaikat. Trumpin Kiina-toistelut ovat päätyneet useammankin pilavideon (siirryt toiseen palveluun) materiaaliksi.

Trumpin "Made in China" -puheissa on perää. Vähintään satoja tuhansia työpaikkoja on siirtynyt Yhdysvalloista Kiinaan sen jälkeen kun Kiinasta tuli Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen vuonna 2001.

Mutta yksistään Kiinaa amerikkalaisten työpaikkojen katoamisesta ei voi syyttää.

Kiinassa ihmetellään irvokasta kampanjaa

Kiinassa Yhdysvaltain vaalikampanja puolestaan on näyttäytynyt sen luokan sirkuksena, että sitä on kuvattu suorastaan lottovoitoksi Kiinan kommunistiselle puolueelle.

Kampanja on kiinalaisten silmissä antanut irvokkaan kuvan maailman johtavana pidetyn maan demokratiasta. Kiinassa on hämmästelty muun muassa Trumpin kähmintäpuheita, sanoo Lapin yliopiston Kiinan kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimuksen professori Matti Nojonen.

– Keskivertokiinalainen on kyllä tosi ihmeissään, että tällainen saippuaooppera on meneillään ja että sitä koko maailma seuraa. Tämä pelaa kommunistisen puolueen pussiin 6–0, vastikään Kiinan-matkalta palannut Nojonen sanoo.

Nojosen mukaan Yhdysvaltain vaalikampanja on ainakin nostanut Kiinan kommunistipuolueen itsetuntoa.

Kommunistipuolue voi aiempaa varmemmin esittää näkemyksen, että länsimaista järjestelmää ja arvoja ei kannata tuoda Kiinaan.

Kiina arvosteli Trumpin ilmastopuheita

Virallisesti Kiinan johto ei ole asettunut kummankaan presidenttiehdokkaan puolelle. Tällä viikolla Kiinalta kuultiin kuitenkin harvinainen kannanotto, kun se arvosteli Donald Trumpin ilmastopuheita. Trump on uhannut perua Yhdysvaltain sitoutumisen Pariisin ilmastosopimukseen.

Obama ja Xi Jinping
Presidentit Obama ja Xi Jinping kertoivat marraskuussa 2014 maidensa päätötavoitteista yhteisessä tiedotustilaisuudessa PekingissäHow Hwee Young / Epa

Presidentti Barack Obaman ja Kiinan presidentin Xi Jinping yhteistä julistusta päästöjen vähentämisestä vuodelta 2014 pidetään tärkeänä, jopa ratkaisevana virstanpylväänä ilmastoneuvotteluissa.

Kun Kiinan ilmastoneuvottelijalta Xie Zhenhualta kysyttiin tiistaina kantaa Trumpin puheisiin, hän sanoi, että viisas poliitikko ei toimi globaaleja trendejä vastaan. Xien mukaan maailma on yhä vahvemmin hakemassa tasapainoa ympäristönsuojelun ja talouskasvun välillä.

– En usko, että johtaja joka vastustaa tätä suuntausta, voi voittaa kansalaisten tuen. Lisäksi maan kehitys kärsisi, Xie sanoi.

Kiina ei yleensä ole esittänyt vastaavanlaisia kommentteja ulkomaiden vaaleista.

Clintonin ja Kiinan suhteissakin kitkaa

Perinteisesti Kiinan johtajat ovat suosineet republikaanipuolueen presidenttejä. Heidän kanssaan on ollut helpompi tulla toimeen, koska heidän arvopohjansa on katsottu olevan lähempänä kiinalaisten omaa. Kiinassa on esimerkiksi ollut tapana kunnioittaa auktoriteetteja.

– Demokraatit tunnetaan arvopoliitikkoina ja ihmisoikeuksien arvostelijoina, republikaanit taas liberaalin talouspolitiikaan ajajina, Matti Nojonen muistuttaa.

Tällä kertaa Kiinan virallinen media ja johtavat kommentaattorit ovat kuitenkin kääntyneet selvästi demokraattien ehdokkaan, Hillary Clintonin kannalle.

Clinton kättelemässä Kiinan silloista varapääministeriä Li Keqiangia vuonna 2012.
Hillary Clinton tapasi Pekingissä vuonna 2012 Kiinan silloisen varapääministerin Li Keqiangin. Li on nyt pääministeri. Minoru Iwasaki / EPA

Vaikka Kiina hyväksyy Clintonin pitkin hampain, on Clintonin ja Kiinan suhteissa ollut paljon kitkaa.

Clinton on arvostellut toistuvasti Kiinan ihmisoikeuksia. Clinton on myös moittinut Kiinaa sananvapauden rajoituksista ja internet-sensuurista. Silti hän tuntuu nyt Trumpia paremmalta ehdokkaalta.

– Trump on Kiinan näkökulmasta liian ennakoimaton, ja hänen puheensa ovat herättäneet levottomuutta, professori Nojonen sanoo.

Trump on muun muassa vihjannut, että Etelä-Korea ja Japani pystyisivät paremmin puolustautumaan Pohjois-Korean uhkaa vastaan, jos niillä olisi ydinaseita.

Tällaisia puheita on Kiinassa vaikea ymmärtää vaalikampanjaan kuuluvina heittoina. Kiinan oma poliittinen kulttuuri on siihen aivan liian kurinalainen.

Trump lupaa suojella Yhdysvaltain markkinoita

Trumpin presidenttiys voisi muuttaa monta asiaa Yhdysvaltain suhteessa Kiinaan ja koko Yhdysvaltain ulkopolitiikassa, sanoo eurooppalaisen EFCR-ajatuspajan Aasia-ohjelman johtaja François Godement.

Godementin mukaan Trump ratsastaa yleisen Kiina-kritiikin ja protektionististen ajatusten aallonharjalla. Myös muualla maailmassa, kuten Euroopassa, Kiinaa syytetään työpaikkojen viemisestä ja kaupan vääristämisestä omien markkinoidensa suojelemiseksi.

– Trumpin voitto vaaleissa voisi tietää kovempaa kauppapolitiikkaa Kiinaan kohtaan. Hän saattaisi ajaa kauppapakotteita ja irtautua kansainvälisistä kauppasopimuksista, Godement sanoo.

Yhdysvallat vaarassa eristäytyä

Kansainväliset kauppasopimukset ovat ylipäänsä vastatuulessa Yhdysvalloissa. Presidentti Obama ei ole ajanut enää toisella kaudellaan kovin innokkaasti Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimusta TPP:tä. Myös EU:n ja Yhdysvaltain TTIP-sopimus on vastatuulessa.

Yhdysvaltain eristäytymisen mahdollisuuksia tukee Godementin mukaan se, että Yhdysvallat on energiantuotannossaan aiempaa omavaraisempi.

On myös hyvä muistaa, että kukaan ei kuitenkaan tiedä, kuinka paljon lupauksistaan ja uhkauksistaan Trump todella toteuttaisi.

Godement kuvaa jopa pelottavaksi kysymystä siitä, mistä Trump löytäisi neuvonantajat ja häntä tukevat tutkimuslaitokset mahdollisen vaalivoiton jälkeen.

– Hänen suhteensa useimpiin tunnetuimpiin strategisia neuvoja antaviin ajatuspajoihin ovat poikki, Godement sanoo.

Kiinalle tärkeintä on talous

Trump on myös antanut ymmärtää, ettei hän puolustaisi perinteisiä liittolaisiaan Itä-Aasiassa ja maksattaisi liittolaisillaan – kuten Nato-mailla – nykyistä enemmän Yhdysvaltain suojelusta.

On kuitenkin jumala, joka pitää maita yhdessä, ja se on raha.

Matti Nojonen

Myös Kiinalle on tärkeää se, sulkeutuuko Yhdysvallat turvallisuuspoliittisesti. Periaatteessa Kiinaa voisi houkuttaa ajatus siitä, että Yhdysvallat vetäytyisi Itä-Aasiasta. Tämä voisi vahvistaa Kiinan asemaa sen omalla lähialueella.

Sekä Nojonen että Godement kuitenkin uskovat, että Kiinalle kaikkein tärkeintä ovat taloussuhteet.

Kiinan oma vakaus riippuu ennen kaikkea siitä, että kiinalaisten taloudellinen asema vahvistuu entisestään. Tähän taas tarvitaan hyviä kauppasuhteita – ja Yhdysvaltoja. Yhdysvallat on EU:n jälkeen Kiinan tärkein kauppakumppani.

Vasemmalla mies kasvoillaan Trump-naamari, oikealla toinen henkilö kasvoillaan Clinton-naamari.
Pujiangin tehtaassa Kiinassa on valmistunut Yhdysvaltain markkinoille myös Hillary-naamareita.Ge Yuejin China Out / EPA

Nojonen vertaa Kiinan ja Yhdysvaltain suhdetta vaikeaan avioliittoon. Liittoon, josta on vaikea erota, vaikka haluaisikin. Kiinalla ja Yhdysvalloilla on monella tapaa erilainen arvomaailma.

– On kuitenkin jumala, joka pitää maita yhdessä, ja se on raha, Nojonen sanoo.

Kiina on vienyt amerikkalaisia työpaikkoja, mutta siitä ovat hyötyneet myös amerikkalaiset yritykset, jotka ovat voineet myydä halvemmalla Kiinassa valmistettuja tuotteitaan.

"Made in China" hyödyttää edelleen siis myös Yhdysvaltoja.