Eturauhassyövän vaikea hoito – geenivirheiden tunnistaminen auttaisi täsmälääkkeiden kehittämisessä

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa ja toiseksi yleisin miesten syöpäkuolinsyy. Sitä diagnostisoidaan yhä enemmän, mutta kuolleisuus on laskenut koko ajan lääkehoitojen kehittyessä.

eturauhassyöpä
Eturauhas syövän tähystysleikkaus.
Eturauhassyövän tähystysleikkaus.Yle

Eturauhassyövän syntymekanismi on edelleen tuntematon, mutta perimällä on havaittu olevan iso merkitys. Jos isä ja veljet sairastavat sitä, suomalaisen miehen kannattaisi käydä testaamassa PSA-arvonsa.

PSA (siirryt toiseen palveluun) on lyhenne sanoista prostataspesifinen antigeeni. Se on prostata- eli eturauhassolujen tuottama valkuaisaine, jota löytyy pieniä määriä veriplasmasta. Kehon muut solut eivät sitä tuota, joten kohonneet arvot kertovat mahdollisesta eturauhassyövästä.

Vuosittain eturauhas- eli prostatasyöpä todetaan noin 4 500 suomalaismiehellä. Sairaus on yleisempi iäkkäillä ja se pystytään hoitamaan usein niin, että potilas ei menehdy siihen.

Eturauhasen poisto auttaa, jos syöpä on paikallinen. Ärhäkkä syöpä kuitenkin saattaa levittää etäpesäkkeitä kehoon.

Kolmasosalla leikatuista syöpä uusiutuu

– Jos syöpä on ehtinyt levitä eturauhasen ulkopuolelle, niin silloin voidaan yksinkertaistaen sanoa, että sitä ei voida enää parantaa. Mutta voimme ehkäistä kuolemista tautiin, mutta se pysyy parhaimmassakin tapauksessa lopun ikää elimistössä, sanoo Tampereen yliopiston professori Tapio Visakorpi.

Hän on ryhmineen tutkinut etäpesäkkeiden syöpäsolujen geenimutaatioita jo pitkään. Hänen mukaansa hoitoennuste on viime vuosina parantunut, kun käyttöön on tullut uusia lääkkeitä.

Eturauhassyöpä on kuitenkin hankalasti hoidettava, sillä syöpäsolujen geenimuutokset ovat hyvin monimuotoisia eikä syövän ärhäkkyyttä pystytä ennustamaan.

Kyseessä ei ole vain yksi tauti vaan useat mekanismit johtavat taudin syntyyn.

Tapio Visakorpi, professori, Tampereen yliopisto

– Viimeaikaiset genomitutkimukset ovat osoittaneet, että vaikka eturauhassyöpä on lähtöisin yhdestä solusta, taudin edetessä syntyy useita syöpäalasolupopulaatioita, jotka ovat genomiltaan erilaisia, Tapio Visakorpi selventää.

– Kyseessä ei ole vain yksi tauti vaan useat mekanismit johtavat taudin syntyyn. Siksi olisi tärkeää tunnistaa ne genomin virheet, jotka esiintyvät kaikissa syöpäsoluissa kullakin potilaalla, eli niin kutsutut runkomutaatiot ja kohdentaa hoito näitä kohtaan, hän jatkaa.

Ongelmana on, että tiettyihin geenimuutoksiin täsmälääkkeen kehittäminen ei onnistu. Visakorven mukaan syöpää pitäisikin hoidon aikana seurata jatkuvasti ja ottaa solunäytteitä, joista paljastuisi, minkälaisia geenimutaatioita on syntynyt.

Näin saataisiin selville, mikä lääkitys tehoaa kulloinkin. Tällä hetkellä oikean lääkehoidon valinta tiettyyn syövän vaiheeseen ei onnistu helposti.

Eturauhassyöpä on hyvin monimuotoinen

Eturauhassyövän kasvua kiihdyttävät miessukupuolihormonit eli androgeenit. Näiden hormonien vaikutusta estävää lääkitystä käytetään levinneessä eturauhassyövän hoidossa. Syöpä pystyy kuitenkin muuntumaan ja käytetty glukokortikoidilääkitys saattaa kääntyäkin potilasta vastaan ja lisätä syöpäsolujen kasvua.

– Syöpä on kyllä niin ovela, että se aina keksii keinot ohittaa annetut hoidot, toteaa professori.

Osa syöpäsoluista myös muuttuu mieshormoneista riippumattomiksi ja silloin hormonilääkitys ei tehoa. Prostatasyöpä lähettää etäpesäkkeitä usein luustoon. Näiden pesäkkeiden hoitoon on viime vuosina kehitetty erityinen lääkitys.

Professori Tapio Visakorven mukaan lääketeollisuuden olisi kuitenkin kehitettävä yksilöllisiä lääkkeitä. Ongelmana on, että kyseisiä lääkkeitä tarvitaan paljon.

– Jos täysmääräisesti yksilöllistä hoitoa pystyttäisiin tekemään, niin tarvittaisiin satoja lääkkeitä. Tällä hetkellä on ehkä kymmeniä täsmälääkkeitä, Tapio Visakorpi arvioi.

Visakorven mukaan eturauhassyövän joukkoseulontoihin ei ole syytä ryhtyä, sillä jo nyt osaa potilaista hoidetaan turhaan. Suurin osa todetuista eturauhassyövistä on varsin hyvälaatuisia ja aktiivista hoitoakaan ei välttämättä tarvita.

Lähteet: professori Tapio Visakorven esitelmä Suomen Akatemiassa