yle.fi-etusivu

Poliisipäällikkö huolestunut laittomasti maahan jäävistä: "Eivät pysty turvautumaan turvaverkkoihin"

Oulun poliisipäällikkö Sauli Kuha kaipaa poliittisilta päättäjiltä konkreettisia toimia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden mutta laittomasti maahan jäävien saamiseksi yhteiskunnan piiriin.

Oulu
Oulun poliisipäällikkö Sauli Kuha Oulun vastaanottokeskuksessa Heikinharjussa.
Oulun poliisipäällikkö Sauli Kuha perää poliittisilta päättäjiltä toimia laittomien maassa olijoiden tilanteen hallitsemiseksi luovutussopimuksia odotellessaNiko Mannonen / Yle

Oulun poliisipäällikkö Sauli Kuha on huolestunut laittomasti maahan jäävien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden luomasta tilanteesta.

Kuha kirjoittaa blogissaan että pelkästään Oulun poliisilaitoksen alueella näitä ei-toivottuja henkilöitä tulee kymmeniä tänä vuonna, ensi vuonna jopa satoja. Valtakunnan tasolla puhutaan jopa tuhansista henkilöistä.

Se on Oulun poliisipäällikön mukaan iso turvallisuuskysymys.

Tästä aineksesta herkästi rekrytoidaan henkilöitä rikolliseen ja muuhun vaaralliseen toimintaa.

Sauli Kuha.

– Siihen liittyy sama turvallisuusuhka mistä puhuin viime syksynäkin, että maassa oleskelee ihmisiä joista me emme tiedä ketä he ovat. Heillä ei ole oleskelulupaa eivätkä he ole yhteiskunnan verkoissa mukana. Eivätkä pysty turvautumaan normaaleihin kansalaisille tarkoitettuihin turvaverkkoihin. Tästä aineksesta herkästi rekrytoidaan henkilöitä rikolliseen ja muuhun vaaralliseen toimintaa, toteaa Kuha.

Laittomasti maahan jäävät kirjoihin ja kansiin

Laittomasti maahan jäävät pitäisi Kuhan mukaan saada tavalla tai toisella kirjoihin ja kansiin jotta tiedetään keitä he ovat ja missä asuvat.

– Tietysti siellä on myös paljon sellaisia joista ei ole mitään vaaraa. Heillä ei vain kertakaikkiaan ole mahdollisuutta saada nykyisillä kriteereillä oleskelulupaa mutta eivät kuitenkaan halua palata, sanoo Kuha.

Tietysti siellä on myös paljon sellaisia joista ei ole mitään vaaraa.

Sauli Kuha.

Poliisipäällikkö kiinnitää huomiota siihen, että merkittävää osaa kielteisen päätöksen saaneista edelleen koskee tilanne, jossa Suomi eikä kukaan muukaan eurooppalainen valtio voi tehdä niin sanottua pakkopalautusta, koska kyseisen valtion kanssa ei ole olemassa palautussopimusta.

Kuha peräänkuuluttaa viime syksyn tapaan rohkeita ja luovia ratkaisuja ja tarvittaessa lakimuutoksia, jotta edelleen tiedetään ketä täällä asuu ja liikkuu.

– Nyt pitäisi kehitellä järjestelmä jolla nämä henkilöt voidaan pitää suomalaisen yhteiskunnan osana ja kontrollissa niin kauan kunnes heidät voidaan poistaa maasta tai he itse päättävät lähteä. Lähinnä voisi ajatella jonkinlaista määräaikaista tai alueellisesti rajattua oleskelulupastatusta, pohtii poliisipäällikkö.

Tornion mallista oppia ympäri Euroopan

Kuha viittaa blogissaan viime vuonna nopealla aikataululla perustettuun Tornion järjestelykeskukseen ja tapaan millä suomalainen viranomaiskoneisto yhdessä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa laittoi asioita järjestykseen. Toimintamallista otettiin oppia ympäri Eurooppaa.

Kuha kirjoittaa, että turvapaikanhakijoista lähes kymmenen tuhatta odottaa vielä päätöstä asylum -hakemukseensa. Julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan pääosa hakemuksista johtaa kielteiseen ratkaisuun.

Lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneen tulee poistua Schengen -alueelta lähtömaahansa joko omaehtoisesti tai hänet palautetaan viranomaisten toimesta.

Poissa silmistä, poissa mielestä -toimintamalli ei sovi eurooppalaiseen turvallisuus- ja ihmisoikeusajatteluun.

Sauli Kuha.

– Henkilö, joka ei suostu itse poistumaan eikä häntä voida poistaa, ei ole kuitenkaan oikeutettu oleskelemaan Schengen alueella eikä valtion ylläpitämä vastaanottokeskusjärjestelmä tarjoa palveluitaan. Tällainen henkilö on persona non grata, ei-toivottu henkilö, kirjoitta Kuha.

Tilanne on Kuhan mukaan erikoinen. Hän toteaa, että kirkko ja SPR ovat jo reagoineet ns. laittomasti maahan jäävien puolesta ja syystäkin.

– Olemme saaneet lukea mediasta monia henkilöhaastatteluja, joissa kuvataan yksittäisiä tilanteita. Poissa silmistä, poissa mielestä -toimintamalli ei sovi eurooppalaiseen turvallisuus- ja ihmisoikeusajatteluun, toteaa Kuha.