Kiasman suunnitellut Steven Holl: En tiennyt, että Mannerheim on Suomen Lincoln

Arvostettu amerikkalaisarkkitehti näkee arkkitehtuurissa olevan vallalla uuden positiivisen, ympäristötietoisen trendin. Kiasmasta hän ei vaihtaisi mitään ja muistelee alkuaikoja lämmöllä. Holl ei ota kantaa Guggenheimiin, mutta on tavannut hankkeen arkkitehteja Helsinkiin rakentamisen tiimoilta.

henkilökuvat
Steven Holl.
Steven Holl.Tuukka Pasanen / Yle

Kiasman aulassa istuu tyytyväisen oloinen mies. Hän osoittelee yksityiskohtia, kuten ovien kahvoja ja lamppuja, jotka muistuttavat jäästä ja katsoo pientä tyttöä, joka on keskittynyt piirtämään Mannerheimintielle avautuvien ikkunoiden edessä. Hän on myös sitä mieltä, että haastattelussa tulisi ennemmin haastatella tyttöä ja kysyä mitä hän on Kiasmasta mieltä, kuin Hollia itseään.

Helsingin keskustassa seisovan modernin taiteen museo Kiasman suunnitelleen arkkitehti Steven Hollin kautta museo sai myös nimensä. Arkkitehtuurikilpailun vuonna 1993 voittanut Hollin työ oli nimeltään Chiasma – ranskalaisen filosofin Maurice Merleau-Pontyn ajatus kehon ja tilan suhteesta sekä aivoissa osa, jossa näköhermot risteävät.

Nyt 18 vuotta Kiasman avautumisen jälkeen Holl ei vaihtaisi rakennuksesta palaakaan.

– Rakennuksella on hyvin vahva konsepti ja se antaa sille sen ominaisuudet, tilan tunteen ja kaaren, joka vetää sinut sisäänsä. Näyttelytilat ja luontainen valo, kaikki toimivat, Holl sanoo Radio Suomen Ajantasassa.

Kansainvälisesti tunnustettu ja ympäri maailmaa rakennuksia suunnitellut Holl puhuu Alvar Aallosta ja japanilaisesta wabi-sabi -estetiikasta, joka hänen mielestään toteutuu myös Kiasmassa – talo ja materiaalit paranevat ikääntymisen myötä.

– Luulen, että myös Alvar Aalto tiesi tämän suunnittelemissaan rakennuksissa, että ne näyttävät paremmilta vanhetessaan. Mielestäni arkkitehtuuri on taidemuoto, jonka on pakko kestää aikaa. Sen täytyy näyttää hyvältä ajan kanssa, toimia ja vanhentua tyylikkäästi. Täällä on tunne, joka on hyvin positiivinen.

Mannerheim-patsas ja kohu

Mutta kaikki ei ollut pelkkää siivillä lentelyä Kiasman alkuvaiheissa. Rakennus aiheutti kovaa keskustelua sen paikasta, modernista arkkitehtuurista ja Mannerheimin patsaan paikasta. Holl ehdotti suunnitelman yhteydessä Mannerheimin patsaan siirtämistä, josta nousi valtaisa kohu.

– En tiennyt, että hän on Suomen Abraham Lincoln. En ymmärtänyt. Hyvä ystäväni Juhani Pallasmaa sanoi minulle, että sinun täytyy oppia Mannerheimista, joten menin syömään vorschmackia ja juomaan snapseja, kuten Mannerheim, ja kävin katsomassa hänen keräämäänsä modernia taidetta.

Holl sanoo todenneensa tämän jälkeen, että Mannerheim, jonka patsasta ei koskaan siirretty, itse asiassa arvostaisi modernia museota patsaansa vieressä. Paikalle tuotiin myös Mannerheimin sukulainen, joka oli tyytyväinen näkymästä patsaalle ja hyväksyi ajatuksen museosta. Holl nauraa, että prosessi oli pitkä ja hän oppi paljon.

– Aluksi oli hieman pelottavaa, sillä silloin vanhat armeijahahmot sanoivat käyttävänsä voimaa jos on tarpeen.

Guggenheim ja päätöksenteko

Guggenheim-hankkeeseen Steven Holl ei halua ottaa varsinaisesti kantaa. Hän toteaa kuitenkin, että kaikki kulttuuri tukee kaikkea kulttuuria ympärillä ja että mitä enemmän kulttuuria, sen parempi. Holl sanoo tuntevansa Guggenheim-säätiön johtajan Richard Armstrongin hyvin ja konsultoineensa hankkeen arkkitehteja.

– Armstrong lähetti arkkitehdit luokseni, menimme lounaalle ja kerroin heille rakentamisesta Suomessa.

Holl kertoi arkkitehdeille, kuinka hänen oli taivuteltava aikoinaan päättäjiä Kiasman piirustuksiensa vuoksi. Sääntöihin piti saada joustovaraa tai muuten rakennuksesta tulisi liian pitkä. Piti mennä siis saunaan.

– Päätös piti tehdä saunassa hyvin korkeassa lämpötilassa hikoillen. Kaikki muut menivät ja hyppäsivät läpi jäässä olevasta reiästä, minä puolestani menin piiloon talon taakse. Se oli kokemus, jota en unohda koskaan.

Uusi Meanderi-rakennus ja arkkitehtuuri maailmalla

Nyt Holl on Helsingissä puhumassa uudesta Meanderi-rakennuksesta, joka nousee Helsingin Taivallahden kasarmirakennusten keskelle. Alkuperäiset Martta Martikaisen suunnittelemat, suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteoksiksikin luonnehditut, funktionalistiset kasarmit saavat keskelleen meanderia muistuttavan rakennuksen. Se nivoo rakennuksia yhteen ja pyrkii olemaan mahdollisimman lähellä nollaenergiarakentamista.

– Siinä on kyse tyhjän tilan muokkaamisesta kohtisuorien rakennusten välillä, jotka sitä reunustavat. Se nousee ylös antaakseen näkymän Itämerestä. Uusi rakennus muokkaa tyhjää tilaa meanderien lailla ja sillä on vihreä katto. Luulen, että siitä tulee hieno paikka asua.

Arkkitehtonisesti maailmalla rakennetaan kaikkea pompööseistä pilvenpiirtäjistä mahdollisimman käytettävyydeltään hyödyllisiin ja ihmisystävällisiin rakennuksiin. Holl näkee, että tyylistä on tullut epäoleellista.

– Sanoisin, että on tapahtunut ikään kuin postmodernismin kuolema, joka oli eräänlainen kollektiviinen hetki, kun usko moderniin loppui ja ihmiset yrittivät emuloida tai luoda uudelleen menneisyyttä, jota ei enää ole.

Steven Holl näkee arkkitehtuurissa ajatuksen toivon luomisesta ja samalla ympäristövastuullisuudesta. Hänen mukaansa elämme aikaa, jossa ilmastonmuutos on akuutti asia ja jokainen rakennus tulisi rakentaa niin energiatehokkaasti kuin mahdollista. Tässä suunnassa hän näkee paljon hyvää.

– Uskon, että tulevaisuuden rakennuksen rakentamisessa on kyse myös toivon antamisesta nuorille. Nyt on vallalla jokin positiivinen uusi, jota voi rakentaa, josta voi nauttia ja jossa on kaikki tulevaisuuden positiiviset puolet, eikä yritetä uudelleen luoda menneisyyttä, jota ei enää ole.

Juttua korjattu 5.11.2016 kello 12.15: Korjattu jutussa aiemmin ollut virheellinen määritelmä Chiasma-nimestä.