Miksi iäkäs kelpaa presidentiksi mutta ei arkipäivän työelämään? – "Kummallinen ristiriita"

Seitsemänkymppinen pärjää presidenttinä – ja niin pärjäisi rivityöläisenä työelämässäkin, sanovat professorit.

ikäsyrjintä
Vanhempi mies istuu työhuoneessa.
Työelämässä ikäsyrjintää kokevat niin nuoret kuin iäkkäät.AOP

Yhdysvalloissa käydään alkavalla viikolla vaali, jossa vastakkain on kaksi presidenttiehdokasta: Hillary Clinton ja Donald Trump. Edellinen on 69-vuotias, jälkimmäinen 70-vuotias.

Suomessakin presidentti Sauli Niinistö on nyt 68-vuotias. Jos hänet valittaisiin jatkokaudelle alkuvuonna 2018, hän olisi reippaasti yli seitsemänkymmenen, kun kausi päättyisi.

Herääkin kysymys: miksi viisi–kuusikymppiset eivät tunnu enää kelpaavan työelämään, mutta seitsenkymmenvuotias kelpaa valtion päämieheksi, presidentiksi asti?

– Ensinnäkin olen sitä mieltä, että ei tietenkään pidä paikkaansa, etteivätkö tuonikäiset kelpaisi työelämään: he ovat päteviä, kokeneita, osaavia henkilöitä. Joillekin rekrytoijille ja työnantajille on vain tullut sellainen vääränlainen ajattelutapa, vastaa työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.

Väärästä uskomuksesta puhuu myös Tampereen yliopiston työterveyden professori Clas-Håkan Nygård.

– On tullut sellainen usko, että kaikki vanhenevat samalla tavalla ja sitten kun on tietynikäinen, ei olisikaan yhtä työkykyinen kuin nuoremmat. Unohdetaan, että tällaista ei pitäisi arvioida kalenteri-iän mukaan.

– Ihmiset ikääntyvät niin eri tavalla, ja henkilöiden välinen ero vain suurenee mitä vanhemmaksi tulee, Nygård sanoo.

"Syrjintä alkaa 50 vuoden tienoilla, jopa aikaisemmin"

Tästä huolimatta työelämässä koetaan ikäsyrjintää, professorit toteavat. Mutta sitä, missä iässä sitä alkaa esiintyä, on käytännössä vaikea tietää.

– Kerran työsuojelutarkastajat kertoivat, että naisten osalta neutraalit ikävuodet ovat 35:stä 37:ään. Silloin ei ole nuoruuteen eikä suurempaan ikään liittyviä syrjintäperusteita, Koskinen sanoo ja jatkaa:

– Käytännössä tämän ajattelutavan mukainen syrjintä alkaa varmaankin juuri 50 vuoden tienoilla. Joskus on sanottu, että jopa aikaisemmin.

Ikäsyrjintää kokevat niin nuoret kuin iäkkäät, Nygård kertoo. Todellisia perusteluja sille, että ihminen ei pärjäisi töissä yli kuusikymppiseksi asti, ei hänen mukaansa ole.

– Kuitenkin hyvin usein kun yrityksissä tai missä tahansa työpaikalla saneerataan, on selvää, että ihmisiä halutaan pois vanhemmasta päästä.

Professori: Positiivisia asioita huomioidaan liian vähän

Minkä takia seitsemänkymppinen sitten tuntuu kelpaavan presidentiksi mutta ei rivityöntekijäksi työelämään?

– Tässä on kummallinen ristiriita. Minusta se ristiriita voidaan poistaa vain sillä, että alamme ajatella, että työikäinen on aina neutraali henkilö: jos hän ei ole eläkkeellä, hän on työikäinen ja häneen pitää suhtautua neutraalisti, Seppo Koskinen toteaa.

Hän muistuttaa, että Suomessakin lainsäädäntöä on muutettu jo niin, että osa väestöstä saa paiskia töitä suurin piirtein seitsemänkymppiseksi asti.

Ovatko rekrytoijien asenteet iäkkäitä työnhakijoita kohtaan muuttumassa tulevina vuosikymmeninä?

– Pakkohan niin on käydä, Koskinen vastaa.

Entä pärjäisikö yli 70-vuotias normaalissa työelämässäkin – jos kerran pärjää presidenttinäkin?

– Kyllä pärjäisi. Se pitäisi aina suhteuttaa siihen, mitä se työ on, sanoo Clas-Håkan Nygård.

– Asenteet vain ovat niin jäykkiä. Huomioimme liian vähän niitä positiivisia asioita, jotka kehittyvät, kun vanhennumme.