Presidentti Niinistö: Suomen turvallisuudesta kiivainta keskustelua käy kaksi ääripäätä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingin Säätytalolla tänään maanantaina.

politiikka
Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaiset. Kuvassa Tasavalla presidentti Sauli Niinistö.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui maanpuolustuskurssin avajaisissa.

Suomessa käydään nyt avointa keskustelua turvallisuudesta, mutta kiivaimmin keskusteluun osallistuu kaksi ääripäätä, joilla on täysin vastakkaiset lähtökohdat, presidentti Sauli Niinistö sanoi puheessaan maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalolla.

– On niitä, joiden mielestä Suomen pitää liittyä Natoon nyt jos koskaan, ja sitten niitä, joiden mielestä Natoon ei pidä liittyä nyt eikä koskaan, Niinistö sanoi kuvaillessaan keskustelun osapuolia.

Esimerkkinä kiivaasta keskustelusta Niinistö mainitsee sen, saako Venäjästä puhua Suomessa vapaasti. Tämän kiistämistä Niinistö ei ymmärrä.

– Minulle tämän toistaminen ei enää oikein aukea. Valtiojohto on selkein sanoin ja nopeasti tuominnut Venäjän toimet niin Krimillä, Ukrainassa kuin Syyriassakin. Viime eduskuntavaalien alla käytiin isoin otsikoin läpi kaikki mahdolliset Venäjän hyökkäyssuunnat Suomeen, ja silloin unohtunut Ahvenanmaakin on sittemmin vallattu, Niinistö totesi.

Niinistön mukaan kaiken Venäjästä käydyn keskustelun jälkeen on jäänyt epäselväksi, mikä on enää jäänyt sanomatta.

– Sankaruuden saavuttaminen siinä kilvoittelussa, kuka koviten Venäjästä sanoo, vaatii kekseliäisyyttä.

Vastapuolelta taas Niinistön mukaan kritisoidaan sitä, että Venäjän moittimisessa on menty liian pitkälle. Tässä Niinistö huolettaa pahan arkipäiväistäminen.

– Jos hyökkäystä ja sotaa käydään papereilla päivittäin, se tulee lähelle ajatuksiin. Sama oli siinä, kun venäläisessä keskustelussa Krimin osalta viitattiin ydinaseisiin.

"Hybridivaikuttamisen mentävä aukko"

Toisena arkana aiheena turvallisuuspoliittisessa keskustelussa Niinistö mainitsee sotilasharjoitukset Ruotsin, Naton ja Yhdysvaltojen kanssa.

– Joidenkin mukaan siinä vaarannetaan Suomen liittoutumattomuutta kun taas toiset nyt neuvovat, että tällaiseen pitäisi mitä pikimmin ryhtyä.

Niinistön mukaan on totta, että läntinen sotilasyhteistyö on paljon laajempaa kuin aiemmin, mutta Suomi harjoittaa sitä hänen mukaansa vain omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin.

Niinistö painottaa myös, että Suomen diplomatiaa ja dialogia korostava ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja jatkuu entisellään.

– Suomen etu ei ole lietsoa vastakkainasettelua. Viisas katsoo, olisiko tarjolla sellaista, joka voisi tätä vastakkainasettelua vähentää.

Niinistö nosti puheessaan esille myös uusien hybridisodankäynnin muotojen aiheuttamat haasteet lainsäädännölle. Niinistön mukaan on epäselvää mahdollistaako nykyisen valmiuslain soveltaminen riittävän ripeän toiminnan kriisitilanteissa.

– Kaikissa tilanteissa pitää olla selvää, että poikkeusolot voidaan tarvittaessa ongelmattomasti todeta. Tällä hetkellä normaalien aikojen valtuuksien ja poikkeustilan toteamisen väliin jää hybridivaikuttamisen mentävä aukko. Tämä on tutkittava ja tarvittaessa tukittava.