Suuri osa suomalaisten kaivoista kaipaa kunnostusta – "Siellä on joukossa vaarallisiakin kaivoja"

Valistuneiden arvioiden mukaan Suomessa on noin 700 000-1 000 000 juomavesikaivoa, useat niistä kunnostuksen tarpeessa.

Kotimaa
Kunnostaja kaivossa
Valtaosa suomalaisten kaivoja on rengaskaivojaAdam Bellgrau/Yle

Valtaosa suomalaisten kaivoista on rengaskaivoja. Valitettavan moni kaivo on asiantuntijoiden mukaan huonossa kunnossa.

– Tarkkaa siitä tietoa ei ole, mutta kun kaivovesiä on valtakunnallisesti tutkittu, niin voidaan todeta, että puolessa asiat eivät ole aivan kunnossa, kertoo Etelä-Savon Ely-keskuksen pohjavesi asiantuntija Anne Petäjä Ronkainen.

– Me kuntotarkastetaan tuhatkunta kaivoa vuodessa ja sen perusteella voisin sanoa, että puolet kaivoista on kunnostuksen tarpeessa. Siellä on joukossa vaarallisiakin kaivoja, missä on muun muassa puukansia. Kaikkien kaivotyyppien yleisin ongelma on harvat kansirakenteet, mitä kautta kaivoja saastuu, arvioi sysmäläisen Vesikaivohuolto Vipe Oy:n toimitusjohtaja Pertti Virtanen.

Yksityistalouksissakin kaivon kunto pitäisi virallisten ohjeiden mukaan tarkastaa kerran vuodessa.

– Kun hyvällä lampulla katsoo sinne kaivoon, niin sen tilanteen näkee kyllä heti. Kansirakenteiden pitää olla hyväkuntoiset ja sen kaivon pitää olla siisti, ettei sinne ole kertynyt levää eikä kasvustoa, opastaa Pertti Virtanen.

Veden laatu ei selviä haistamalla tai maistamalla

Kaivoveden laatu ei selviä haistamalla tai maistamalla, vaan veden laatu olisi syytä tutkituttaa kerran kolmessa vuodessa.

– On sellaisia aineita mitä ei kertakaikkiaan pysty maistamalla erottamaan. Radioaktiiviset aineet ovat sellaisia, ettei niitä pysty maistamaan, samoin ihan tavallinen nitraatti ja bakteerit myös, toteaa Anne Petäjä-Ronkainen.

Usein asiantuntijaan otetaan yhteyttä siinä vaiheessa kun vedessä on väriä tai makua. Tavallisesti kaikki kaivot, olivat sitten kuinka huonossa kunnossa tahansa, ovat vielä kunnostettavissa.

– Aika harvoin se pohjavesi on saastunut, tai kaivo kokonaan pilalla. Varmaan 90 prosenttia kaivoista pystytään huoltamaan, arvioi Pertti Virtanen.

– Suurin syy esimerkiksi bakteeriongelmiin on se, että vesi pääsee ohittamaan sen maakerroksen. Veden pitäisi tulla kaivoon pohjavedestä sieltä kaivon pohjalta, ei reunoilta, eikä renkaiden välistä. Aina se kunnostaminen kannattaa, jos se kaivo vaan on ylipäätään mahdollista kunnostaa, toteaa pohjavesi asiantuntija Anne Petäjä-Ronkainen Etelä-Savon Ely-keskuksesta.

Kaivojen saastumisen kannalta myöhäinen syksy ja alkutalvi ovat otollista aikaa.

– Kun ensimmäiset pakkaset tulevat, niin ne hiiret, myyrät ja nilviäiset menevät sitä lämmintä kaivoa kohti. Nyt on hyvä aika kurkata sinne, että ne kansirakenteet ovat tiiviit, opastaa Vesikaivohuolto Vipen toimitusjohtaja Pertti Virtanen.