Somekohut selittävät vain vähän rokotevastaisuudesta – osa on kieltäytynyt rokotteista aina

Kohu sosiaalisessa mediassa vaikuttaa hetken rokotekattavuuteen, mutta kunnon tutkimusta aiheesta ei ole tehty. Isoa kuvaa kohut eivät ole juuri muuttaneet.

rokotteet
Ruisku.
Somekohut eivät ole juuri vaikuttaneet perinteisiin kansallisen rokotusohjelman mukaisiin rokotuksiin.Pekka Sipilä / Yle

– Aina kun tulee mediassa uutinen kuolemasta, sillä on joko kielteinen tai myönteinen vaikutus rokotuskattavuuteen, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta.

Myönteinen vaikutus syntyy, kun kuolema liittyy johonkin rokottamisella vältettävään tautiin.

– Influenssarokote on hirveän hyvä esimerkki. Jos ajatellaan, että jos lapsi kuoli influenssaan, silloin se on lisännyt rokotuskattavuutta.

Rokotuskattavuus puolestaan pienenee, kun rokotteen epäillään aiheuttaneen kuoleman.

On joitain ongelma-alueita, kuten esimerkiksi Pietarsaari, jossa kattavuudet ovat alhaisia.

Hanna Nohynek

– Vuosi sitten sitten somessa kiersi huhu, että lapsi kuoli rotavirusrokotteen aiheuttamaan seuraamukseen. Se tietysti hetkellisesti saattaa vähentää sillä alueella vanhempien halukkuutta antaa rokotetta, vaikka rokotteen ei voitu osoittaa kuolemaa, vaan siinä oli ajallinen yhteys kätkytkuolematapauksessa, toteaa Nohynek.

Mitä suurempi kohu, sitä isommat vaikutukset sillä on. Nohynek sanoo, että taannoinen Pandemrix-rokotteen yhteys narkolepsiatapauksiin vaikutti dramaattisesti influenssarokotusten kattavuuteen pikkulapsilla.

– Pikkulasten influenssarokotuskattavuus ennen kohua kohtuullisen hyvä, noin 40 prosenttia. Se laski narkolepsia-kohun jälkeisinä vuosina 13 prosenttiin. Siinä oli ihan huomattava vaikutus.

Somekohujen vaikuttavuutta ei ole kunnolla tutkittu

Mitään varsinaista tieteellistä tukimusta somessa kiertävien huhujen vaikutuksesta ei ole tehty, sanoo Nohynek. Silti tuntuma on, että sosiaalisen median luoma kupla vaikuttaa ihmisiin.

– Somessa on helpompi saada tukea omille, erilaisille ajatuksilleen ilman, että niitä kyseenalaistetaan. Kun liikkuu samanmielisten joukossa, se näkökulma tavallaan tiivistyy.

Polion esiityvyys Suomessa on hävinnyt rokotusten aloittamisen jälkeen.
Polio on lähes hävinnyt Suomesta rokotusten aloittamisen jälkeen.THL, kuvakaappaus

Sosiaalinen media korostaa samanmielisten kuplia ja tarjoilee käyttäjille heidän maailmankuvaansa sopivaa tietoa.

Nohynek sanoo kuitenkin, että somekohut eivät ole juurikaan vaikuttaneet perinteisiin kansallisen rokotusohjelman (siirryt toiseen palveluun) mukaisiin rokotuksiin.

– On joitain ongelma-alueita, kuten esimerkiksi Pietarsaari, jossa kattavuudet ovat alhaisia. Mutta en usko, se riippuu pelkästään somesta. Siellä on voimakkaita merkkihenkilöitä, joiden sanaan uskotaan enemmän kuin viranomaistietoon, sanoo Nohynek.

Koko maassa pieni osa vanhemmista ei anna rokottaa lapsiaan mitään tarttuvaa tautia vastaan. Täysin rokottamattomien pikkulasten osuus on noin 1,4 prosenttia kaikista lapsista, sanoo Hohynek.

– Tuo suhdeluku on pysynyt hyvinkin samanlaisena vuosien saatossa.

Kurkkumädän esiintyvyys Suomessa 1017-2012
Kurkkumädän esiintyvyys Suomessa 1917-2012.THL, kuvakaappaus

Nohynek toteaa, että vanhempien jakautuminen suhtautumisessa rokotteisiin on pitkään ollut varsin samalla tasolla. Yksi kolmannes luottaa viranomaisiin ja ottaa rokotteet erityisesti kyselemättä. Toinen kolmannes luottaa viranomaisiin ja esittää kysymyksiä. Pääsääntöisesti näisssä ryhmissä rokotteet annetaan lapsille. Viimeisessä kolmanneksessa osa rokotteista saattaa jäädä antamatta.

– Viimeinen kolmannes ei luota viranomaistietoon ja esittää kysymyksiä. Sitten on se neljäs pieni ryhmä, joilla on oma käsityksensä ja jotka jättävät lapsensa kokonaan rokottamatta, sanoo Nohynek.

Osa ihmisistä suhtautuu kriittisesti aina

Rokotekriittisyydellä on pitkät juuret – rokotuksia vastustettiin jo 1800-luvulla (siirryt toiseen palveluun), kun ensimmäiset kansalliset rokotusohjelmat otettiin käyttöön Englannissa.

Jo vuonna 2005 – ennen somekohujen kulta-aikaa – Suomen Lääkärilehden artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) kiinnitettiin huomion rokotusten yleiseen seuraukseen: tautien katoamiseen ihmisten tietoisuudesta ja laumaimmuniteetin suojassa elämiseen:

Kun taudit rokotusten seurauksena häviävät, ne myös unohtuvat ja rokotusten todelliset ja kuvitellut haitat alkavat saada paljon huomiota. Tällöin saattaa rokotettavalle tulla mieleen, että olisi järkevää minimoida riskinsä: jättää rokotteet ja niiden haittavaikutusriski ottamatta ja nauttia muun yhteisön tuottamaa laumasuojaa. Lauman suojaan piiloutuminen on kuitenkin strategiana kestämätön sekä yksilön että yhteisön kannalta. Kun tarpeeksi moni jättää rokotukset ottamatta, laumasuoja murtuu ja taudit palaavat.

Laumaimmuniteetti tarkoittaa, että tietyn rokotuskattavuuden avulla saavutetaan tilanne, jossa myös rokottamaton henkilö on suojassa taudilta, koska tartuntatauti ei leviä väestössä. Suojattuja ihmisiä on tarpeeksi.

– Kaikki taudit ovat erilaisia sen suhteen, mikä niiden rokotuskattavuus pitää olla, jotta laumaimmuniteetti säilyisi.

Laumaimmuniteetin syntyminen on kiinni niin sanotusta uusiutumistekijästä. Se on eri taudeilla erilainen.

– Tuhkarokolla se on korkein, yli 95 prosenttia, muilla taudeilla alhaisempi. Uusiutumistekijä tarkoittaa sitä, kuinka monta tartunnalle altista henkilöä tartunnan saanut henkilö voi tartuttaa.

Rokotekattavuuskartat kärsivät sekalaisista tietojärjestelmistä

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos julkaisee karttoja rokotuskattavuudesta eri taudeille eri vuosina. Erikseen ovat kartat pikkulasten tartuntatautien, (siirryt toiseen palveluun)influenssan (siirryt toiseen palveluun) ja HPV-rokotusten (siirryt toiseen palveluun) kattavuudesta.

Rokotuskattavuuskartta. Oulunkaaren alueelta ei tietoa.
Vuonna 2012 syntyneiden lasten MPR-rokotuksen kattavuuskartta. Kuvakaappaus THL:n sivulta.

Kartat ovat vielä puutteellisia – isoja alueita on kokonaan valkeita, eli tietoja ei ole saatu siirrettyä karttamuotoon. Esimerkiksi Kainuussa 2012 syntyneiden lasten MPR-rokotuskattavuus (97,9 %) on kartalla, mutta 2013 syntyneiden ei ole. Oulunkaaren kuntayhtymän tietoja ei rokotekattavuuskartalla ole lainkaan.

Syynä kirjavaan käytäntöön ovat terveydenhuollossa käytettävät erilaiset tietojärjestelmät. Vaikeutena on kerätä eri systeemeistä samat tiedot luotettavasti.

– Tietojen kerääminen on ollut ja on edelleen aikamoisen työlästä. Onnellisin olisi, jos meillä olisi yksi järjestelmä, joka olisi kaikkialla käytössä. Silloin tieto välittyisi siitä helposti, mutta valitettavasti ei ole.