MOT: Tutkijat ehdottavat kansaneläkkeeseen parin sadan euron tasokorotusta

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) pitää ajatusta pohtimisen arvoisena.

Kotimaa
Vanhus laskee taskulaskimella.
Ismo Pekkarinen / AOP

Jos halutaan palauttaa pienituloisimpien eläkeläisten asema suhteessa ansiotasoon samaksi, mikä se oli pari-kolmekymmentä vuotta sitten, kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin pitäisi tehdä noin 200 euron suuruinen tasokorotus. Näin sanovat Ylen MOT-ohjelman haastattelemat sosiaalipolitiikan asiantuntijat.

Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen sanoo, että tuon suuruinen kuoppakorotus palauttaisi kansaneläkkeeseen 1980-luvun parhaiden vuosien tason.

– Jos me ajatellaan, että takuueläke on se 767 euroa, niin siihen nähden joku 200 euroa on suhteellisen suuri korotus – joskin sinänsä tarpeellinen. Se lienee näissä oloissa epärealistinen ajatus, mutta se on kuitenkin varteenotettava näkökulma eläkeläisköyhyydestä käytävään keskusteluun.

– Luku kertoo karua kieltä pienimpien eläkkeiden jälkeenjääneisyyden mittakaavasta, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo MOT:lle antamassaan haastattelussa.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) ei suoralta kädeltä tyrmää ajatusta, vaan pitää sitä pohtimisen arvoisena. Tosin maan taloustilanne on hänen mielestään nyt poikkeuksellisen hankala. Mattila on perussuomalaisten toisen kauden kansanedustaja, joka loppukesästä nimitettiin sosiaali- ja terveysministeriksi.

– Mielestäni vaihtoehdot voisivat olla tasokorotus, verotuksen keventäminen tai jokin muu palvelujärjestelmään vaikuttava asia.

– Jos meillä toimeentulotuen varaan putoaa yhä enemmän ja enemmän vähävaraisia – ja jos toimeentulotuki kuitenkin on ajateltu tilapäiseksi tukimuodoksi, niin totta kai silloin ei suoralta kädeltä pidä sulkea mitään vaihtoehtoa pois, vaan pitää tarkkaan miettiä, että mihin toimenpiteisiin ryhdytään.

Toimeentulotuen käyttäjien määrä on viime vuosina lisääntynyt noin 10 000 henkilön vuosivauhtia.

Hallituspuolue kokoomuksen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan erikoistunut kansanedustaja, Jaana Laitinen-Pesola pitää 200 euron suuruista tasokorotusta ”mahdottomana tässä taloudellisessa tilanteessa”.

– Vaikka jokainen poliittinen päätöksentekijä varmasti haluaisi sanoa, että niin on hyvä tehdä, niin tällä hetkellä se ei vaan käytännössä onnistu, Laitinen-Pesola sanoo.

– Aika rajulta kuulostaa tuo kehitys eli raju on asiantuntijoiden arvio. Minusta ollaan kuitenkin kohtuullisesti onnistuttu, kun on pystytty pari kymppiä takuueläkettä kuitenkin nostamaan. Työttömien asioita on kyllä hoidettu, muuta täytyisi vaan enemmän pitää mielessä nämä minimieläkkeillä elävät henkilöt, jotka eivät enää töitä pysty tekemään, sanoo puolestaan hallituspuolue keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen MOT:n haastattelussa.

Takuueläkkeisiin tehtiin kuluvan vuoden alussa 23 euron tasokorotus.

Alimpiin eläkkeisiin myös palkkakerroin

Tutkijoiden mukaan kansaneläkkeen ja takuueläkkeen lähtötasoon tarvittaisiin oma ”palkkakerroin”, joka estäisi niiden jäämisen jälkeen ansiotason kehityksestä.

Työeläkkeiden ostovoiman säilymistä turvaavat työeläkeindeksi ja palkkakerroin. Esimerkiksi tänä vuonna palkkakerroin on 1,373. Palkkakertoimessa ansiotason muutoksen vaikutus on 80 prosenttia ja hintatason muutoksen 20 prosenttia.

– Olisi hyvä, että kansaneläkkeissä ja takuueläkkeissä olisi samantyyppinen indeksi kuin työeläkkeissä. Sillä me varmistettaisiin, ettei meille muodostuisi kahden kerroksen eläkeläisiä: niitä, joiden eläke määräytyy takuutason perusteella ja niitä, joiden eläke määräytyy työeläkkeen pohjalta, professori Hiilamo toteaa.

Hiilamo pitää jonkinlaisen ”palkkakertoimen” saamista minimieläkkeisiin täysin realistisena keskipitkällä aikavälillä.

– Kyllä voisi ajatella, että siinä indeksissä olisi jokin osuus myös ansiotason muutoksella edes siinä määrin, mitä on työeläkkeissä nykyään. Näihin indeksijärjestelmiin on hyvin vaikeaa saada muutoksia aikaiseksi, mutta keskustelua kannattaa silti pitää yllä, sanoo Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen.

Työeläkkeet on sidottu työeläkeindeksiin, jossa hintojen vaikutus on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) sanoo olevansa tuntosarvet herkkinä kaikille uusille ajatuksille, joiden avulla eläkeläisköyhyyttä voidaan lievittää.

– Voisiko se olla ”palkkakerroin” tai joku muu – miksipä ei tällaista mallinnusta. Jotain tässä tarvitaan, mikä sitten paremmin turvaisi minimiturvan varassa elävien toimeentulon.

– Euroalue on taantumassa. Suomi on taantumassa. Julkinen talous täytyy nyt saada kuntoon. Suomi täytyy saada kasvu-uralle, ministeri Mattila kuitenkin luettelee.

Suomessa on yli 100 000 minimieläkkeen turvin sinnittelevää.

MOT: Unohdetun kansan kuritus, TV1 7.11. klo 20.

Kai Byman, MOT