Kolumni: Kaikki mitä luulit tietäväsi taloudesta on väärin

Elämme merkillistä aikaa. Kaikki mitä luulimme tietävämme taloudesta on väärin, kirjoittaa Roope Mokka.

talous
Roope Mokka
Roope MokkaTiina Jutila / Yle

Talous perustuu ennen kaikkea ajatukselle niukkuudesta. Jotakin on liian vähän ja siksi siitä maksetaan. Koska useat haluavat samaa, syntyvät markkinat. Kun niukkaa saadaan tuotettua ja myytyä lisää talous kasvaa.

Kun puhumme taloudesta tähän tapaan, silmiimme piirtyy kuva idyllisestä maalaispaikkakunnan torista, jossa maanviljelijät myyvät kaupunkilaisille perunoitaan. Nyt meillä ei ole enää niukkaa. Kulutustavaroita saa yhä halvemmalla, kun vaan nappia painaa.

Niukkuuden toria ei enää ole. Näyttää nimittäin siltä, että ihmiskunta on siirtymässä pysyvästi niukkuuden taloudesta runsauden talouteen. Syynä on teknologinen kehitys – jota kutsun hyper-kytkeytymiseksi – sekä yritysten uudet liiketoimintamallit.

Siirtymää runsauteen on jatkunut jo parikymmentä vuotta. Ensin maanviljelijät ovat vaivihkaa korvaantuneet yötä päivää optimoiduilla arvoketjuilla, eli toisiinsa kytkeytyneillä yrityksillä. Ketjun jokaista osaa säätävät miljardipäisen väestömme skarpeimmat tapaukset saumattomassa yhteistyössä keskenään ja keinoälyn kanssa.

Todellisuudessa yritykset eivät ole maailmantalouden merkittävimpiä toimijoita, eivät edes markkinat, vaan arvoketjut.

Suurin osa omistamistamme asioista ei ole koskaan käytössä

Nämä ketjut etsivät halvimman paikan tehdä jokin työ ja löytävät sen todennäköisesti sieltä missä automatisointi on pisimmällä. Ensin mentiin Kiinaan ja muihin kehittyviin maihin, nyt niiden rikastuessa automatisoidaan tuotanto. Maailman suurin elektroniikkavalmistaja ja maailman kymmenenneksi suurin työnantaja FoxConn sekä siirtää toimintaansa Kiinasta halvempiin maihin että on maailman suurimpia robottien ostajia.

Perunanviljelijä on korvaantunut jatkuvasti muuttuvalla arvorihmastolla, joka käyttää valtavia määriä reaaliaikaista tietoa ja ostaa ja myy eri tuotannon vaiheita reaaliaikaisilla markkinoilla saadakseen meille yhä halvemman ja paremman perunan entistä nopeammin.

Hyper-kytkeytyneisyys optimoi myös palveluita, luovaa työtä ja tietotyötä. Yksi kirjanpitäjä voi palvella useampaa asiakasta, sinfoniaorkesterin musiikkia voi kuunnella missä vaan, opettaja voi käyttää vähemmän aikaa hallintoon, taksikuski käyttää vähemmän aikaa odotteluun, lääkäri tietojen syöttämiseen, tuotekehittäjä materiaalianalyysiin ja -testaamiseen.

Osia opettajan työstä voidaan tehdä Filippiineillä tai keinoälyn toimesta. Taksipalveluita voi tarjota Kalifornialainen startup, joka voi myös toimittaa meille ruokaa kotiin.

*Eikä tässä kaikki. *Myös perunakaupan jälkeinen osa taloutta – eli omistaminen – on muutoksessa. Tuotannon optimointi arvoketjuin on vain osa muutosta, myös käyttöä voi optimoida. Toisin sanoen sama, mitä tapahtui perunanviljelijälle tapahtuu nyt myös perunalle.

Perinteisen talouskäsityksen mukaan omistaminen on paras tapa käyttää laitteita ja hyödykkeitä. Siis että omistamansa auton voi saada käyttöönsä juuri silloin kuin haluaa, sellaisena kuin sen haluaa. Tämä ei pidä enää paikkaansa.

Suurin osa omistamistamme asioista ei ole koskaan käytössä. Auton käyttöaste on neljän prosentin luokkaa, ja suurin osa autoista kuljettaa yhtä ihmistä. Toisin sanoen autoja voisi käyttää 100 kertaa tehokkaampi. Kiinteistöjen vastaavaa käyttöastetta voi vain uumoilla. Kodit, kaupat ja mökit ovat tyhjiä kun olemme töissä. Konttorit, kodit, kaupat kun olemme mökillä. Ja niin edespäin. Uskallan väittää, että kiinteistöjä voisi hyvin käyttää neljä kertaa nykyistä tehokkaammin. Eli Suomessa on neljä kertaa liian paljon kiinteistöjä.

Kaikki osat kulutuksesta, käytöstä ja omistamisesta pilkotaan, automatisoidaan ja optimoidaan

Nyt erityisesti asuntojen, autojen ja ruoan käyttöä optimoimaan on syntynyt valtava määrä yrityksiä, joita kutsutaan milloin jakamis- tai alustataloudeksi. Airbnb auttaa ihmisiä vuokraamaan asuntojaan toisilleen. Suomalaiset startupit myyvät edelleen ravintolalounailta ylijäänyttä ruokaa. Kaikki suuret autovalmistajat ovat siirtymässä paitsi sähköautoihin myös autopalveluihin ja lopulta tietenkin itse itseään ajaviin autoihin.

Kaikki osat kulutuksesta, käytöstä ja omistamisesta pilkotaan, automatisoidaan ja optimoidaan. Yhdysvaltalainen verkkokauppa Amazon on vielä pidemmällä. Se myy asiakkailleen nappeja, joilla voi tilata loppuneen vessapaperin, maidon tai pesujauheen kotiin kuljetettuna. Kun tietoa kulutuksesta on tarpeeksi, ei nappia tarvitse enää edes painaa, vaan kotona on aina sopivasti vessapaperia.

Siirtyminen niukkuuden taloudesta runsauden talouteen muuttaa siis kaiken mitä taloudesta tiesimme. Runsauden talous tarkoittaa todennäköisesti talouden pienentymistä hintojen tippuessa, pysyvien työpaikkojen ja ammattien vähenemistä, huonosti palkattujen töiden lisääntymistä, asumisen kallistumista pääomien etsiessä tuottoa ja keskiluokan pienenemistä.

Roope Mokka

Kirjoittaja on tulevaisuudentutkija, joka uskoo, että elämme juuri nyt ihmiskunnan historian parasta ja epävarminta aikaa. Mokka työskentelee ajatushautomo Demos Helsingissä ja on toinen sen perustajista. Hän vuorottelee tällä kolumnipaikalla Matias Möttölän, Erkki Virtasen ja Anne Brunilan kanssa.