"Se on meille elämän ja kuoleman kysymys" – Telakkayrittäjä haluaa satoja tuhansia euroja tavallisilta ihmisiltä

Suomenlahden Telakan tavoin yhä useampi suomalaisyritys turvautuu nykyään erilaisiin joukkorahoitusmuotoihin.

Kotimaa
Suomenlahden telakka

Itä-Uudellamaalla toimiva Suomenlahden Telakka kääntyi yksityisten kuntalaisten puoleen, kun suuret sijoittajat eivät lähteneet mukaan uuden telakan rakentamiseen. Haaveissa siintää kokonaan uusi telakkarakennus Loviisaan, mutta rahaa kuitenkin puuttuu neljästä miljoonasta vielä melkein yksi kokonainen.

– Tarvitsemme yksityistä rahoitusta vielä päälle 700 000 euroa. Se on meille elämän ja kuoleman kysymys, sillä ilman sitä hanke ei toteudu. Sen hakeminen on ollut aika haastavaa, koska pääomasijoittajille me olemme liian pieni yritys, sanoo toimitusjohtaja Jukka Jaatinen Suomenlahden Telakasta.

Pääomasijoittajille me olemme liian pieni yritys

Jukka Jaatinen

Kun isot sijoittajat eivät kiinnostuneet, kääntyivät katseen pienempiin kukkaroihin. Rahamarkkinakeskus tarjosi yritykselle suorasijoitusvaihtoehtoa, jossa tavalliset ihmiset voivat sijoittaa pieniin pörssin ulkopuolisiin yrityksiin.

– Tavallisten ihmisten pankkitileillä on kymmeniä miljardeja euroja rahaa. Moni haluaisi investoida, mutta ei ole löytänyt sopivaa kohdetta. Koitamme erityisesti puhutella tavallisia ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole aikaisemmin sijoittaneet, sanoo toimitusjohtaja Tommi Hänninen Rahamarkkinakeskuksesta.

Rahoitusmuoto yleistyy vuosi vuodelta

Jaatinen tarttui nopeasti uuteen rahoitusmuotoon ja niin on tehnyt moni muukin yritys. Viime vuonna joukkorahoituksen kautta kulki Suomessa jo noin 84 miljoonaa euroa. Yleistymiseen on vaikuttanut muun muassa pitkään jatkunut taantuma sekä pankkien maksukykyvaatimusten kiristyminen.

– Kun puhutaan pienestä perheyrityksestä, ei välttämättä ole olemassa merkittäviä reaalivakuuksia, jotka se voisi antaa pankille rahoituksen pantiksi. Useimmiten halutaan myös pitää yrtyksen ohjat omissa käsissä, eikä luovuttaa niitä konkreettisesti ison sijoittajan käsiin, sanoo neuvotteleva virkamies Aki Kallio Valtiovarainministeriöstä.

Joukkorahoitusmuotojen sääntelyä kevennettiin syyskuussa voimaan tulleella joukkorahoituslailla. Laki toi myös alalle selkeyttä ja yhteiset pelisäännöt.

Rahaa kotikumien yrityksille

Rahamarkkinakeskuksen malli on tarkoitettu pääsääntöisesti pienten kotimaisten tuotantoyritysten tarpeisiin. Lisäksi toiminta perustuu vahvasti siihen, että myös sijoittaja hyötyy kaupasta rahallisesti.

Keskitymme korostetusti jo olemassa oleviin ja historiaa omaaviin yrityksiin

Tommi Hänninen

– Me keskitymme korostetusti jo olemassa oleviin ja historiaa omaaviin yrityksiin. Ei niinkään startup-teknoyrityksiin, joiden yhteydestä joukkorahoitus useimmiten tunnetaan, sanoo Hänninen.

Hännisen mukaan suorasijoittamisesta ovat kiinnostuneita esimerkiksi kotiseuturakkaat ihmiset, jotka haluavat tukea oman paikkakunnan yrityksiä. Myös Suomenlahden Telakan tapauksessa sijoittajiksi toivotaan paikallisia Loviisalaisia. Onnistuessaan hanke toisi alueelle työpaikkoja.

– Me olemme työllistämässä noin 15 henkilöä heti, kun toiminta Loviisassa saadaan käyntiin. Lisäksi olen luvannut, että viiden vuoden aikana väkimäärä vähintäänkin tuplaantuu, sanoo Jaatinen.