Koe uusi yle.fi

Vammaisten poliittinen osallistuminen on vaikeaa kaikkialla

Vammaisten asema politiikassa on usein muuta väestöä heikompi niin äänestäjinä kuin edustajina. Vammaisten poliittisia oikeuksia pohdittiin marraskuun alussa Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestö ETYJ:in järjestämässä kansainvälisessä seminaarissa.

Yle Uutiset viittomakielellä
Euroopan parlamentin jäsen Helga Stevens (ECR) viittomassa seminaarissa.

Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestö Etyjin Helsingissä järjestämä seminaari korosti, että vammaisilla on yhtäläiset oikeudet äänestää ja osallistua poliittiseen elämään. Ongelmana on vain se, että vammaisten tarpeita ei huomioida riittävästi tai sitten ei lainkaan.

Vammaiset asiantuntijat eri puolilla maailmaa kertoivat samaa tarinaa; esimerkiksi pyörätuolilla liikkuva ei pääse äänestämään koska äänestyskopin pöytä on liian korkealla.

Viittomakieliset puoletaan eivät saa tarpeeksi tietoa voidaakseen tehdä äänestyspäätöstä ja jäävät helposti muutenkin sivuun kielikysymyksen vuoksi.

– Kuurot jäävät helposti unohduksiin viittomakielen takia ja muut vammaiset pääsevät helpommin osallisiksi. Kuurot ovat tavallaan erilainen viittova ryhmä ja sanon vain että muut vammaiset kuulevat, kertoo belgialainen europarlamentaarikko Helga Stevens (ECR).

– Poliittisesti aktiivisia kuuroja on vähän. Kun viittomakielet hyväksytään (yleisesti) lailla, tiedonsaanti lisääntyy niin sitä mukaa poliittinen aktiivisuus kasvaa. toteaa puolestaan Venäjän kuurojen liiton puheenjohtaja Valeri Rukhledev.

Myös vammaisilla ehdokkailla on vaikeuksia

Vammaisilla henkilöillä on usein vaikeuksia pärjätä vaaleissa. Rukhledev kertoo, että syyskuussa järjestyissä parlamenttivaaleissa kuuro ehdokas jäi rannalle viime metreillä . Duumassa on tällä hetkellä seitsemän vammaista kansanedustajaa.

– Duumaan ei kuuro ole päässyt, siellä on nyt seitsemän vammaista kansanedustajaa. Tavoitteenani on kyllä saada kuuro Duumaan jonain päivänä. Moskovasta kahden tuhannen kilometrin päässä alueella asuva fiksu kuuro yritti vaaleissa mutta ääniä ei tullut tarpeeksi, Rukhledev kertoo.

Seminaarissa esitettiin myös, että puolueita pitää valistaa vammaisten henkilöiden ottamisesta mukaan ehdokasasetteluun.

Virkistävä poikkeus yleiseen tilanteeseen on mm. viittomakielinen europarlamentaarikko Helga Stevens, jonka ura EU:n parlamentissa on nousussa. Konservatiivinen puolueryhmittymä ECR on valinnut Stevensin ehdokkaakseen Euroopan parlamentin puhemieheksi vaalit käydään tammikuussa.

– Minulle onkin suuri kunnia tulla valituksi ECR:n puhemiesehdokkaaksi. Kampanjointi on alkanut toden teolla. Jännittävää nähdä miten vaaleissa käy, Stevens kertoo.