Arkkipiispa Mäkinen: Kirkon on reagoitava, kun ihminen joutuu yhteiskunnan ulkopuolelle

Arkkipiispa Kari Mäkinen puhui kirkolliskokouksen avajaispuheessaan kirkon roolista arvaamattoman maailmanpolitiikan keskellä.

Kotimaa
Arkkipiispa Kari Mäkinen istuu keskustelee pöydässä.
Arkkipiispa Kari MäkinenKalle Mäkelä / Yle

Arkkipiispa Kari Mäkinen pohti kirkolliskokouksen avajaispuheessaan tiistaiaamuna, mikä on kirkon rooli yhteiskunnan haasteiden ja arvaamattoman maailmanpolitiikan keskellä.

– Silloin kun on kysymys siitä, mitä tapahtuu ihmisille ja ihmisten elämälle, on reagoitava, Mäkinen sanoi puheessaan.

Mäkinen puhui avaijaispuheessaan perheenyhdistämisen mahdottomuudesta ja paperittomien tilanteen lohduttomuudesta. Hänen mielestään kirkko ei voi olla niistä asioista vaiti, eivätkä seurakunnat voi olla toimettomina.

– Kyse ei ole moraaliarvostelusta. Kyse on syvemmästä. Kyse on Jumalan luomien ja lunastamien ihmisten arvon puolustamisesta. Ihmistä ei jätetä silloinkaan, kun hän joutuu yhteiskunnan ulkopuolelle.

Kirkonkellot symbolina

Mäkinen tarkasteli tilannetta kirkonkellojen soittoon liittyvän symboliikan kautta.

– Symbolisten viestien ääni on aina moninainen. Sitä ei voi määrätä. Mielellään ajattelisi, että kirkonkellon kaksitoista lyöntiä kertovat levollisuudesta ja luottamuksesta epävarman maailman keskellä. Mielellään ajattelisi, että niissä kuuluu toisen maailman ääni ja kutsu vuoropuheluun Jumalan kanssa. Mielellään ajattelisi, että ne kertovat moraaliarvostelun sijasta ihmisten ja elämän arvosta ja arvokkuudesta, rohkeudesta ja toivosta, joka on syvempää kuin tämän elämän murhe.

– Siihen, millainen viesti ja sävy kirkonkellojen kahdessatoista lyönnissä todellisuudessa kuullaan, vaikuttavat monet seikat ja kokemukset, ehkä myös se, millaisia päätöksiä täällä (kirkolliskokouksessa) tehdään ja miten täällä keskustellaan, Mäkinen sanoi.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin kirkolliskokous kokoontuu Turussa syyskokoukseensa 8.–11.11..