Tuntuuko siltä, että keskustelu kiertää kehää? Tutkija: USA:n presidentinvaalien argumentit käytössä jo 1700-luvulla

Yhdysvaltojen presidentinvaaleja kuvaillaan poikkeuksellisiksi, mutta tutkijan mukaan monet vaalien teemoista ovat olleet esillä jo satojen vuosien ajan.

USA:n presidentinvaali
John Adams, Robert Morris, Alexander Hamilton, Thomas Jefferson
USA:n perustajaisiin kuuluneet John Adams, Robert Morris, Alexander Hamilton ja Thomas Jefferson tuntisivat olonsa kotoisaksi vuoden 2016 presidentinvaaleissa. AOP

Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjaa seuranneet ovat saattaneet panna merkille, että samat argumentit toistuvat kuukaudesta toiseen. Väitöstutkimuksessaan Yhdysvaltojen 1700-luvun loppupuolen politiikkaa tutkinut Marko Junkkarinen Itä-Suomen yliopistosta huomasi, että argumentit pysyvät samana jopa vuosisadasta toiseen.

– Nämä samat teemat toistuvat. Puhutaan Yhdysvaltojen erityislaatuisesta asemasta maailmanpolitiikasta, moraalisen esimerkin näyttämisestä maailmalle ja vapauden merkityksestä, Junkkarinen luettelee.

Myös ristiriidat ovat samoja. Vasta itsenäistyneen valtion alkutaipaleella väännettiin kättä keskushallinnon valtaa kannattavien federalistien ja valtion roolia karsimaan pyrkivien anti-federalistien välillä. Donald Trumpia kannattavat republikaanit suhtautuvat liittovaltioon lähtökohtaisesti epäilevästi, kun taas monet demokraatit toivovat valtiolle aktiivisempaa roolia.

Puhuttiin siitä, millä tasolla valtiolla on oikeus puuttua kansalaisten elämään.

Tutkija Marko Junkkarinen

– Liittovaltion asema oli hirveän keskeisessä roolissa 1700-luvun loppupuolella kun perustuslakia vasta hahmoteltiin. Puhuttiin siitä, millä tasolla valtiolla on oikeus puuttua kansalaisten elämään, Junkkarinen kertoo.

Joukkoja Lähi-itään? Amerikkalaisen politiikan ikuisuuskysymys

Ulkopolitiikassa esillä olivat tilanne Lähi-idässä ja Yhdysvaltojen yhteentörmäys muslimimaailman kanssa. Välimerellä tapahtuneet amerikkalaisten kauppalaivojen kaappaukset johtivat panttivankiselkkauksiin ja jopa merijalkaväen maihinnousuun nykyisen Libyan alueella 1800-luvun alussa.

– Poliittisella kentällä keskusteltiin siitä pitäisikö maksaa lunnaat vai lähdetäänkö panttivankeja vapauttamaan asevoimin. Tapauksia oli useita ja molempia ratkaisuja käytettiin, Junkkarinen sanoo.

Joukkojen lähettäminen Lähi-itään on puhuttanut myös presidentinvaalien alla. Toistensa kanssa kinaavat aggressiivisempaa politiikkaa Syyriassa ja Irakissa kannattavat haukat, sekä nykyisen presidentti Obaman pidättyväisempää linjaa suosivat kyyhkyt.

Liikemies politiikassa ei ole uusi ilmiö

Väitöstutkimuksessaan Junkkarinen keskittyy tarkastelemaan yhden Yhdysvaltojen perustajaisän, Robert Morrisin maailmankuvaa. Trumpin tapaan Morris siirtyi politiikkaan liike-elämän puolelta. Varakkaan laivanvarustajan ja kauppiaan bisneksistä löytyi myös epäselvyyksiä, joita poliittiset vastustajat käyttivät surutta lyömä-aseena.

Morrisin Eurooppaan lähtevissä tavarakuljetuksissa puurojen ja vellien väitettiin menevän sekaisin. Oli epäselvää, mitkä lasteista olivat omaa tavaraa ja mitkä kongressin lähetyksiä.

– Morrisia syytettiin siitä, että jos englantilaiset kaappasivat jonkin hänen lähettämänsä laivan, se oli kongressin lasti, mutta mikäli laiva pääsi perille, se kirjattiin henkilökohtaiseksi voitoksi, Junkkarinen selittää.

Morrisin yhtäläisyyden Trumpin kanssa loppuvat kuitenkin kyseenalaista mainetta keränneisiin liiketoimiin.

Toisin kuin Trump, Morris suhtautui hyvin myönteisesti vapaakauppaan ja ajoi protektionistisen kauppapolitiikan purkamista. Morris oli myös vahva federalisti, joka kannatti keskusvallan roolin kasvattamista.

Junkkarisen väitöskirja ”The worldview of Robert Morris – The Case of a Man of Practice in the American Revolutionary Era” tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 19. marraskuuta.