Venäläiset oppilaat pelastavat Sallan lukion

Lapin itärajalla Sallan lukion houkuttelee oppilaita myös Venäjältä. Viime vuosien aikana suomenkielisen ylioppilastutkinnon Sallan rajalukiossa on suorittanut kymmenkunta venäläistä opiskelijaa. Osaltaan he turvaavat lukion säilymisen paikkakunnalla.

Kotimaa
Lisa Boiko
Nyt minä ymmärrän ihan kaiken mitä tapahtuu oppitunnilla ja ymmärrän mitä opettaja sanoo, mitä luokkakaverit sanovat ja se on ihanaa, Lisa Boiko sanoo.Jarmo Honkanen / Yle

Sallan lukiota käy oppilaita myös naapurista Venäjältä. Tällä hetkellä heitä on toista kymmentä. He ovat kotoisin Murmanskin alueelta, Petroskoista ja aina kaukaa Pietarista saakka.

Naapurimaan oppilaat asuvat kunnan järjestämissä asunnoissa. He asuvat Sallassa pitkiä aikoja ja käyvät kotona Venäjällä kun koulusta on lomaa.

Venäläiset ovat opiskelleet suomen alkeet kotimaassaan. Sallan lukioon päästäkseen he ovat läpäisseet haastattelun johon kuuluu muun muassa suomen kielen koe.

Murmanskista kotoisin oleva abiturientti Lisa Boiko aloitti Sallan lukiossa kaksi vuotta sitten. Alku vaati ahkeraa ponnistelua suomen oppimiseksi.

– Ei se ollut helppoa, ensiksi en ymmärtänyt mitään mitä tapahtui oppitunnilla.

Vähä vähältä Lisan suomen ymmärrys alkoi sujua paremmin ja paremmin umpisuomenkielisessä luokassa.

– Nyt minä ymmärrän ihan kaiken mitä tapahtuu oppitunnilla ja ymmärrän mitä opettaja sanoo, mitä luokkakaverit sanovat ja se on ihanaa.

Luokan monikielisyys parantaa oppimista

Yllätys, yllätys suomenkieliset oppilaat eivät opiskele venäjää Sallan lukiossa. Kiinnostuneita ei ole ollut tarpeeksi paljon, jotta venäjän ryhmä olisi voitu perustaa.

Tunneilla avuksi otetaan välillä englanti, jos venäläiset eivät ymmärrä tiettyjä suomen sanoja, sanoo sallalainen lukiolainen Aino Korkeasalo.

– Fysiikka, matikka ja kemia. Niissä aineissa joskus joutuu englanniksi vähän puhumaan, koska osa sanoista on semmoisia, että ne (venäjänkieliset oppilaat) eivät niitä ole opiskelleet.

Sallan lukion kokemusten mukaan monikielisyys hyödyttää oppimista sanoo rehtori Leena Hautajärvi.

– Veikkaan, että opettajien opetuspedagoginen taito on kehittynyt tämän myötä eli on joutunut alussa useamman kerran selittämään jotakin asiaa ja se on hyödyttänyt sitten kaikkia osapuolia, kaikkia opiskelijoita.

Pieni venäläisten oppilaiden joukko turvaa osaltaan lukion säilyttämistä Sallassa. Kunnan asukasluku on enää kolme ja puoli tuhatta. 1960-luvulla väkimäärä oli yli kymmenen tuhatta ja kyläkouluja neljäkymmentä. Nyt on vain yksi ainoa koulu eli kirkonkylän koulukeskus. Sen katon alla ovat kaikki ekaluokkalaisista abiturientteihin.

Valkolakin jälkeen suomenkieliseen tiedekuntaan

Sallassa on saanut valkolakin kymmenkunta Venäjältä olevaa lukiolaista. Heistä moni on jatkanut yliopistoon Suomessa.

Abiturientti Lisa Boiko kehuu suomalaisen koulujärjestelmän ainevalintojen vapautta verrattuna kotimaansa systeemiin. Vapaus ja halu oppia suomea ja myös englantia olivat tärkeimmät syyt tulla suomalaiseen lukioon.

Lisalla on ylioppilaskirjoitukset ensi keväänä. Tavoitteena ovat biokemian tai biotekniikan opinnot Tampereen tai Oulun yliopistossa ja nimenomaan suomenkielisellä linjalla.