Koe uusi yle.fi

Tiedebarometri 2016 – koulutusleikkaukset eivät saa kansan hyväksyntää

Suomalaiset luottavat tieteeseen ja tutkimukseen sekä uskovat niiden hyödyttävän yhteiskuntaa. Poliitikkojen luottamus sen sijaan on pohjalukemissa uuden Tiedebarometrin mukaan.

tutkimus
mies puhuu julkistamistilaisuudessa
Tutkija Pentti Kiljunen esittelee Tiedebarometrin tuloksia.Markku Sandell / Yle

Suomalaisten usko tieteeseen ja koulutukseen ei ole horjunut, vaikka poliitikkojen suusta on viime aikoina kuultu tutkijoita ja kaiken maailman dosentteja halveksuvia heittoja. Yli tuhat vastasi Tiedebarometri 2016 -kyselyyn, jonka tuloksena kansalaisten mielestä tutkijoita on poliitikkojen opastajina pikemminkin liian vähän kuin paljon.

Toisaalta poliitikkojenkin piinaa voi ymmärtää sikäli, että oikean asiantuntijan valitseminen eri tavoin orientoituneista osaajista saattaa olla toisinaan vaikeaa esimerkiksi talouskysymyksissä.

Suomalaiset ovat kiinnostuneita luonto- ja ympäristöaiheista, joita seuraa neljä viidestä suomalaisesta. Sitten seuraavat yhteiskunnalliset asiat ja tiede sekä tutkimus, kuten oheisesta kuvasta voi päätellä.

Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Aiempiin viiteen tiedebarometriin (2001, 2004, 2007, 2010, 2013) verrattuna kiinnostus tiedettä kohtaan on kasvussa. Sen sijaan viihde kiinnostaa entistä vähemmän.

Naiset ovat enemmän kiinnostuneita viihteestä ja kulttuurista, miehet barometrin mukaan tieteestä. Koulutustaso ja asuinpaikkakunta vaikuttavat kiinnostuksen kohteisiin. Akateemiset seuraavat tiedettä enemmän ja pienillä paikkakunnilla kiinnostus on usein vähäisempää.

Tieteen tulokset kiinnostavat

Lääketieteen tutkimustulokset kiinnostavat entistä enemmän suomalaisia, toisena tulee tieteen kehitykseen, uusiin tutkimustuloksiin ja keksintöihin yleisesti kohdistuva kiinnostus.

Ympäristöön ja luontoon liittyviä tutkimustuloksia seuraa myös (68 %) paljon suomalaisia. Kiinnostus ympäristön tilaa koskevaan tutkimustietoon on laajaa, myös verraten tasaista läpi koko väestön. Raportin mukaan ympäristöhuolta ei pidetä enää luontoväen perusteettomana pelotteluna.

Vähiten kiinnostavat avaruustutkimus sekä tutkimuksen ja koulutuksen rahoitus, koulutus‐ ja tiedepolitiikka.

Suomalaisten kiinnostus on kasvanut aiemmista vuosista geenitutkimusta sekä historian- ja kulttuurintutkimusta kohtaan.

Tietoa etsitään netistä

Tiedeuutisten välittäjänä tv, radio ja sanomalehdet koetaan edelleen tärkeiksi, vaikka verkosta yhä useampi hakee tietoa myös tieteestä. Barometrin mukaan internetin merkityksen kasvua lähemmin tarkasteltaessa todetaan sen läpäisseen koko yhteiskunnan.

Harva etsii tietoa aikakauslehdistä tai laajoista tieteellisistä raporteista.

Professori Bengt Holmström
Vastikään Nobel-palkittu professori Bengt Holmström on arvostellut Suomen koulutusleikkauksia.EPA/CJ GUNTHER

Media myös nostaa tutkijoita esiin eri tavoin. Tiedebarometrin kysymyksissä etsittiin tunnetuinta suomalaista nykytutkijaa. Tähtitietelijä Esko Valtaoja sai eniten mainintoja ennen Jaakko Hämeen-Anttilaa. Molemmat ovat varsin runsaasti julkisuudessa, mutta Valtaoja keräsi 168 mainintaa, Hämeen-Anttila 22 ja Linus Torvalds 21.

Nobel-palkittu A.I. VIrtanen tunnettiin edesmenneistä tieteentekijöistä parhaiten. Myös hönen kehittämäänsä karjanrehua pidettiin suomalaisen tieteen tunnetuimpana saavutuksena. Huomattaviksi nostettiin myös mobiiliteknologiaan liittyvät innovaatiot sekä ksylitoli.

Vahva luottamus perinteisiin instituutioihin

Eniten suomalaiset luottavat eri instituutioista poliisiin. Tiede saa osakseen, sekä instituutiona että nimettyinä organisaatioina, sangen suurta luottamusta.

Kaikki tiedettä ja tutkimusta koskevat arviointikohteet kohoavat luottamuskuvaajan yläosaan. Tiedeorganisaatioista korkeimmalle kipuavat yliopistot ja korkeakoulut saavat lähes yhtä paljon luottamusta kuin puolustusvoimat, joka kipuaa luottamusasteikolla toiseksi.

Jyväskylän yliopiston tohtoripromotoitavien tanssiharjoitukset.
Matti Myller / Yle

Tulosta voidaan pitää, muiden tiedettä koskevien luottamusindikaattorien tulokset huomioiden, osoituksena tieteellisen toiminnan laajasta arvostuksesta kansalaisten keskuudessa. Tieteen julkisuuskuva ja yhteiskuntasuhteet ovat tulosten perusteella hyvässä kunnossa, todetaan Tiedebarometrissa.

Luottamus puolueisiin on sen sijana miltei olematonta ja eduskuntaa kohtaankaan ei suurta arvostusta tunneta.

Kyselyssä mukana oleva Nokia on vuodesta 2001 alkaneen, joka kolmas vuosi toteutetun mittauksen aikana menettänyt luottamustaan. Nyt ollaan pohjalukemissa. Tieteen luvut sen sijaan ovat kohonneet.

Tasokasta tiedettä

Suomen tieteen ja tutkimuksen taso nähdään yleisesti hyväksi. Useampi kuin seitsemän kymmenestä (73 %) antaa sille hyvän yleisarvosanan ja vain harva (4 %) huonon.

Tasokkaimmaksi arvostetaan lääketieteen ja teknologian tutkimusta. Suomalaisen tutkimuksen kykyä tuottaa luotettavia tuloksia pidetään hyvänä, mutta epäilyksiä herättää, tutkitaanko aina oikeita asioita.

Tutkimusrahoituksen tasoa pidetään liian alhaisena ja kansalaisille pitäisi kertoa enemmän tieteen saavutuksista.

Usko tutkimuksen kansainväliseen kilpailukykyyn horjuu sitä enemmän, mitä koulutetumpi vastaaja oli kyseessä.

Apua tutkimustuloksista

Tieteen avulla uskotaan löydettävän keinoja sairauksien hoitoon, eliniän pidentämiseen ja energiaratkaisuihin. Myös ilmastomuutoksen hillintään tieteestä arvioitiin tulevan keinoja, vaikka epäilijöitäkin oli vastanneista kolmasosa.

Turun yliopiston kyltti lähikuvassa.
Philip Stenkula / Yle

Heikoimmin tieteen uskottiin ratkovan kriisejä, kuten sotia ja työttömyyttä.

Eniten optimismi on kasvanut arvioitaessa tieteen kykyä tuoda ratkaisuja ympäristö- ja energiaongelmiin. Yhtä mittava nousu barometrituloksissa on ravinnontuotantoa ja nälän poistamista koskevissa arvioissa.

Kansalaismielipide todettiin tieteeseen luottavaksi ja maamme tieteellisen tutkimuksen tasoa arvostavaksi. Moni vastaajista (69 %) oli sitä mieltä, että tieteellisiä tutkimustuloksia hyödynnettiin liian vähän poliittisessa päätöksenteossa.

Tieteen vähättely ei ole vaikuttanut

Kaiken kaikkiaan suomalaisten luottamus tieteeseen ja koulutukseen on kasvanut. Yhä useampi uskoo evoluutioteoriaan, jonka mukaan mukaan ihminen on kehittynyt varhaisemmista eläinlajeista. Silti epäilijöitäkin löytyy, joidenkin mielestä teknologisen kehityksen vauhti on liian nopea.

Ylioppilaslakit Rautavaaran lukiossa
Sakari Partanen / Yle

Tieteen vähättelyä nyky-yhteiskunnassa oli havainnut kolmasosa vastanneista, mutta liki yksimielisesti torjuttiin koulutusleikkaukset liian lyhytnäköisinä.

Suomalaiset luottavat koulutuksen ja tutkimuksen takaavan sen, että pysymme kilpailukykyisinä. Jos näitä vähennetään, pelkona on osaajien lähtö ulkomaille.

Tiedebarometri 2016 tulokset perustuvat 1056 henkilön antamiin vastauksiin. Aineisto kerättiin kirjallisena kyselynä postitse 31.05.–08.08.2016. Kyselyn kohdejoukkona oli koko maan (pl. Ahvenanmaa) 18–70-vuotias väestö.

Lähteet: Tiedebarometri 2016

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Vaakakapina

Kun syömishäiriö söi seksuaalisuuden

Työelämä

Tabu tai ainakin noloa tunnustaa – isolla osalla suomalaisista on tylsää töissä

Hyönteisruoka

Ruokamarkkinoille rynnivät hyönteiset voivat olla vaarallista syötävää allergikoille

Rovio Entertainment

Rovion osake lähti äkkijyrkkään laskuun – Oravakaan ei ilahduttanut sijoittajaa