yle.fi-etusivu

Isot asunnot jäävät ilman vuokralaisia – vuokrayhtiöt tekevät suurista pieniä

Yhden hengen talouksien määrä on yli kuusinkertaistunut 60-luvulta. Se tarkoittaa, että monessa vuokratalossa on aivan vääränlaisia asuntoja.

vuokra-asunnot
Kerrostalo Jyväskylässä.
Tämän jyväskyläläinen kerrostalo menee remonttiin, isoja asuntoja jaetaan pienemmiksi.Matti Myller / Yle

Jyväskylän Pupuhuhdan lähiössä valmistui viime kesänä kokonaisen kerrostalon remontti. Remontin valmistuminen ei sinällään ole poikkeuksellista, mutta se on, että remontin jäljiltä talossa on paljon aiempaa enemmän asuntoja. Remontissa muutettiin kolmioita kaksioiksi ja yksiöiksi.

Remontin jälkeen asunnot on pantu myyntiin.

– Hyvin ovat käyneet asunnot kaupaksi. Myymme asuntoja eniten eteenpäin sijoittajille, lähinnä piensijoittajille, sanoo Keski-Suomen Kiinteistösijoitus Oy:n toimitusjohtaja Henri Neuvonen.

Toisaalla Jyväskylässä, ison sillan takana Kuokkalassa remonttia odottaa entinen opiskelija-asuntola. Sen 44-65 neliön soluasunnot jaetaan pienemmiksi asunnoiksi.

– Tähän tulee paljon pieniä yksiöitä, kertoo Henri Neuvonen.

– Kun isot asunnot jaetaan pienemmiksi ne saadaan myytyä helpommin ja vuokralaisetkin löytyvät helpommin. Jää tyhjäkäyntivaihetta pois, täydentää Keski-Suomen Kiinteistösijoitus Oy:n yrittäjä Jouko Neuvonen.

Neuvosten näkemykseen tiivistyykin vuokra-asuntomarkkinoiden kuva: kaupungeissa kysyntää on pienistä asunnoista keskustassa tai sen lähistöllä. Suuremmat asunnot vähän kauempana keskustasta jäävät ilman vuokralaisia.

Jyväskylä myy kokonaisia taloja

Jyväskylässä kaupungin vuokra-asuntoyhtiö haki muutama vuosi sitten Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA vapautusta myyntirajoituksista 750:lle asunnolle. Yhtiön tarkoituksena on myydä asunnot, joille ei ole vuokramarkkinoilla kysyntää, ja rakentaa rahoilla kysyntää vastaavaa asuntokantaa.

Jyväskylässä onkin samaan aikaan parin tuhannen hakemuksen asuntojono ja tyhjiä vuokra-asuntoja. Kysynnästä 85 prosenttia kohdistuu pienasuntoihin, ja niihin kohdistuu myös jono.

– Vuokra-asuntojen hakijat ovat entistä nuorempia ja ruokakunnat entistä pienempiä. Kysyntää on yksilöille ja pienille kaksioille ja jonkin verran pienille kolmioille, sanoi Jyväskylän Vuokra-asuntojen toimitusjohtaja Ylelle viime alkuvuodesta. Tuolloin JVA myi kuusi kerrostaloa kiinteistösijoittajille. Kiinteistöissä on yhteensä 175 asuntoa.

Kaikkiaan JVA on myynyt kymmenkunta kokonaista taloa ja runsaasti yksittäisiä asuntoja. Yhtiö on jatkamassa myyntejä.

Paikka ratkaisee

Vuokra-asuntojen kysynnän tilanne on samanlainen kaikkialla Suomen kaupungeissa.

– Pieniä asuntoja ei ole vapaana. Suurempia olisi, sanoo Joensuun Kodit -vuokra-asuntoyhtiön toimitusjohtaja Juha Heikura.

Kyllä siihen joku grynderi sellaisen rakentaisi.

Juha Heikura

Joensuun Kodit ei ole hakenut ARA-vapautuksia.

– Mutta sama homma meillä on kuin muissakin kaupungeissa. Kysyntä on pieniin asuntoihin, ja isot saattavat jäädä käsiin. Kun rakennamme, teemme yksiöitä ja kaksioita, Heikura sanoo.

Heikurankin mukaan vuokra-asuntojen kysynnän ratkaisevat neliöt ja sijainti.

– Jos Joensuun keskustassa tai sen tuntumassa tontti vapautuisi vuokratalolle, niin kyllä siihen joku grynderi sellaisen pikaisesti rakentaisi, hän sanoo.

Oulussa aie purkaa vuokrataloja

Oulun suurimmasta vuokra-asuntoyhtiöstä, Sivakasta, kerrotaan, että 80 prosenttia asunnonhakijoista on sinkkutalouksia.

Myös Sivakka on myynyt vuokrataloja, mutta sillä ei ole samanlaista strategista linjaa kuin JVA:lla. Samat paineet sillä kuitenkin on.

Sivakka suunnittelee purkavansa kokonaisia vuokrataloja. Talot ovat hyvillä paikoilla, mutta alkavat olla peruskorjausiässä, eivätkä niiden asunnot enää vastaa vuokramarkkinoiden kysyntää ja tarpeita.

– Kaavoitus on kesken, ja aikanaan haemme vapautusta ARA:n rajoituksista. Niiden saamisessa ei pitäisi tässä tilanteessa olla mitään ongelmaa, sanoo Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä.

Nuoret aikuiset vierastavat 60-luvun kaksioita.

Maritta Schavikin

ARA voi myöntää vapautuksen, jos vapautus esimerkiksi ehkäisee asuntojen vajaakäyttöä tai vajaakäytöstä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä.

Oulussa on myös remontoitu isoista kaksioista pieniä kolmioita, joissa on kaksi makuuhuonetta ja tupakeittiö.

– Nuoret aikuiset vierastavat 60-luvun kaksioita. Kun sellainen muutetaan pieneksi kolmioksi, kiinnostus nousee selvästi, sanoo Sivakan asuntopalvelupäällikkö Maritta Schavikin.

Yksin asuvien määrä moninkertaistunut

Tilastokeskus pitää tilastoa (siirryt toiseen palveluun)asuntokuntien koosta vuodesta 1960 alkaen. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat. Tilastossa näkyvä muutos on selkeä, jopa dramaattinen.

Vuonna 1960 yhden hengen talouksia oli alle 190 000. Vuonna 2015 luku oli selvästi yli 1,1 miljoonaa. Yhden hengen talouksien määrä on lähes kuusinkertaistunut 55 vuodessa. Kahden hengen talouksien määrä on kasvanut alle 200 000:sta lähes 900 000:een.

Vuonna 1960 Suomessa oli 1,2 miljoonaa asuntokuntaa. Vuonna 2015 asuntokuntia oli yli 2,6 miljoonaa. 60-luvun alusta asuntokuntien määrä on yli kaksikertaistunut.

1960 asuntokunnassa oli keskimäärin 3,34 jäsentä. Vuonna 2015 jäseniä oli keskimäärin 2,04. Yhtenäkään vuotena vuodesta 1960 vuoteen 2015 asuntokuntien keskikoko ei ole kasvanut.

Kolmen hengen talouksien määrä on kasvanut hieman, mutta neljän hengen ja sitä suurempien asuntokuntien määrä on pudonnut 540 000:sta 360 000:een.