Bisneskonsultti ihmeissään: "Suomalainen ostaa ennemmin halpaa kuraa kuin kokeilee venäläistä"

Venäjältä olisi tyrkyllä muun muassa työkaluja, valaisimia ja työvaatteita.

Kotimaa
Venäjällä valmistettu akkuporakone
Juha Korhonen / Yle

Puuta, öljyä, maakaasua - tuttuja tuotteita Venäjältä Suomeen.

Mutta venäläiset kulutus- ja käyttötavarat saati niitä tuovat yritykset ovatkin jo aivan toinen juttu.

–Kyllä sellaiset yritykset ovat harvinaisuuksia, sanoo viestintä- ja markkinointijohtaja Pirjo Peltola Suomalais-venäläisestä kauppakamarista.

Samaa kerrotaan myös esimerkiksi Kotka-Hamina seudun elinkeinoyhtiö Cursor Oy:stä sekä Kinnosta eli Kouvola Innovation Oy:stä. Molemmista todetaan, että tällaisen yrityksen tai yrittäjän olemassaolo haluttaisiin mielellään kyllä tietää.

Ei ihan täydellistä hiljaiseloa

Jotain kulutustavaroiden tuontimarkkinoilla Venäjältä Suomeen silti tapahtuu. Yle kertoi äskettäin järvenpääläisen Masco Oy:n aloittaneen venäläisten moottorikelkkojen maahantuonnin.

Kymenlaaksossa puolestaan on aloittamassa vielä loppuvuoden aikana yritys, joka aikoo tuoda Suomeen Venäjältä viher- ja puutarha-alan tuotteita. Tuonnin alkaminen on yrittäjän mukaan nyt niin kriittisessä vaiheessa, että hän ei tarkemmin halua kertoa tuotavista tavaroista eikä esiintyä julkisuudessa ennen toiminnan käynnistymistä.

Venäjän kieltä ja kulttuuria tunteva kouvolalainen kansainvälistymiskonsultti Heikki Nurminen puolestaan on oman työnsä puolesta tehnyt pitkään tuttavuutta venäläisten tuotteiden kanssa ja tutkinut väyliä niiden maahantuomiseksi.

–Etsin maahantuojia, itse en ole enkä aio ryhtyä maahantuojaksi. Minulla on tarjota valmis kontaktiverkosto tehtaisiin, jotka valmistavat Venäjällä muun muassa hiomakiviä, valaisimia, työvaatteita, maalla- ja vedessä kulkevia ajoneuvoja ja erilaisia työkaluja.

Nurmisen mielestä kontaktien luomisessa ei ole mitään ihmeellistä.

–Puhelin toimii Venäjälläkin. Sujuva kielitaito tietenkin auttaa paljon.

Onhan tämä yksi tapa lyödä päätään seinään

Heikki Nurminen

Venäläiset kyllä haluaisivat tuoda

Heikki Nurminen on omassa työssään venäläisten asiakkaiden pyynnöstä selvittänyt erilaisten tuotteiden ja palveluiden kiinnostusta Suomen markkinoilla. Itselleen hän on hankkinut muun muassa sähkötyökaluja ja testannut niiden kysyntää.

–Aloin tutkia, löytyisikö Venäjältä mitään kilpailukykyistä tuotetta. Otin yhteyttä muutamaan suomalaiseen maahantuojaan, jotka eivät tyrmänneet heti ajatusta, vaan pyysivät joillekin tuotteille hintatietoja. Kiinnostus on ollut varovaista.

Toistaiseksi ei vielä ole tärpännyt. Maahantuontisopimuksiin on vielä pitkä matka.

–Onhan tämä yksi tapa lyödä päätään seinään, hymähtelee Nurminen ponnistuksilleen.

Venäläisten työkalujen hinta-laatusuhdetta konsultti kehuu.

–Ostin itselleni Venäjällä tehdyt akkuporakoneen ja poravasaran. Sain ne tosin tehtaan hinnoilla. Esimerkiksi akkuporakone maksoi 50 euroa, eikä sillä hinnalla saanut Suomesta lähellekään käyttökelpoista laitetta.

Samalla Nurminen huomauttaa, että venäläisten tuotteiden joukkoon mahtuu myös luokatonta tavaraa.

Eiköhän venäläinen tupakka tapa vähintään yhtä hyvin kuin länsimainenkin, mutta halvemmalla.

Heikki Nurminen

Suomalaisten markkinoiden etsiminen venäläisille tuotteille toi Heikki Nurmisen syliin nopeasti jokusen ongelman.

–Venäläisten tuotteiden huono kilpailukyky sekä toimitusvarmuus ja suomalaisten voimakkaat ennakkoluulot, jotka eivät toisaalta olleet yllätys.

Asenteet tuontimarkkinoilla ovat sama kuin epäluulo

Suomalais-venäläisen kauppakamarin äskettäin julkaisema Venäjän kaupan barometri (siirryt toiseen palveluun) selvitti suomalaisten Venäjän kauppaa käyvien johtajien ja päättäjien näkemyksiä. Selvitys tehdään kaksi kertaa vuodessa.

Tilastojen ja kaupan kehityksen ohella esille tulivat myös tuonnin ongelmat. Vastaajien mukaan niitä ovat venäläisen tuotannon vähyys, tuotannon heikko laatu, raaka-aineiden saatavuus ja tasalaatuisuus. Myös asenteet tuontimarkkinoilla eli suomeksi sanottuna yleinen epäluulo venäläisiä tuotteita kohtaan nousee esiin. Tämä on tuttua myös Heikki Nurmiselle.

–Suomalainen on edelleen siinä uskossa, että Venäjällä ei tehdä mitään ja jos tehdäänkin, niin se ei voi olla mitään hyvää. Venäjältä haetaan kyllä esimeriksi sikäläistä tupakkaa. Eiköhän venäläinen tupakka tapa vähintään yhtä hyvin kuin länsimainenkin, mutta halvemmalla, sanoo Nurminen päätään pyöritellen.

1990- ja 2000 –lukujen taitteessa Venäjällä, mm. Pietarissa ja Petroskoissa asunut Heikki Nurminen myöntää suomalaisten epäluulon olevan osin aiheellista, mutta osittain myös järjenvastaista.

–Suomalainen ostaa mieluummin halpaa kuraa kuin kokeilee venäläistä.

Tuttu Venäjä, lähellä ja kaukana

Kansainvälistymiskonsulttina toimiva Heikki Nurminen on perehtynyt Venäjään ja venäläisyyteen parinkymmenen vuoden ajan.

Solahdan vaivatta suoraan junasta Pietarin vilinään.

Heikki Nurminen

-Ajattelin, että venäjän taidosta ei ole haittaa Suomen poliittista historiaa opiskelevalle. Lähdin Kouvolaan Helsingin yliopiston kääntäjänkoulutuslaitokselle vuonna 1997. Myöhemmin sain mahdollisuuden lähteä seuraavana vuonna Pietariin vaihtoon. Pietarista päädyin Helsingin kautta Petroskoihin.

Pietarissa Nurminen herättää välillä asiakkaissaan kummastusta, muun muassa osaamalla käyttää julkista liikennettä.

–Taskussa minulla on Pietarin matkakortti ja paikallisen ketjun bonuskortti. Pietarilaiset kaverini sanovat minua venäläistyneeksi suomalaiseksi.

Suomessa asuminen on kuitenkin Nurmisen omien sanojen mukaan ohentanut viimeisintä kulttuurin tuntemusta Venäjällä.

–En tunne muotisanoja enkä ole lukenut viimeisimpiä romaaneja. Mutta kyllä minä vielä vaivatta solahdan suoraan junasta Pietarin vilinään.