Seitsemän nuoren haudat ja mahtava kauppias – Kainuun suurin puu tietää monta tarinaa

Kainuun suurimmaksi puuksi sanottu kuusi on kasvattanut komeaa kokoaan yli 250 vuotta. Se ei ole kuitenkaan maakunnan vanhin puu, sillä männyt elävät useita satoja vuosia vanhoiksi.

Tarinat ja ilmiöt
Puun runko.
Kuusi kohoaa korkeuksiin Kajaanin vanhalla hautausmaalla.Tiia Korhonen / Yle

Kajaanin seurakunnan vanhalla hautausmaalla seisoo ylväs kuusi. Kainuun metsälautakunnan vuonna 1992 suorittaman mittauksen mukaan se on tilavuudeltaan maakunnan suurin puu. Kuusi on 256-vuotias, mikä on kunnioitettava ikä puulle, sanoo ylipuutarhuri Kirsi Pääkkönen Kajaanin seurakunnasta.

– Kuusi näyttää hyvinvoivalta eikä siinä ole näkyviä lahovaurioita. Vaikka se on saanut tulta varpaisiinsa, se ei ole moksiskaan. Kuusen juurelle tuotiin aikaisemmin muualle haudattujen muistoksi kynttilöitä ja se meinasi palaa, Pääkkönen kertoo ja jatkaa, että nykyisin kynttilöille on oma muistopaikkansa hautausmaalla.

Kuusi sijaitsee keskellä hautausmaan vanhaa osaa. Takavuosina kuuseen ripustettiin jouluvalot, mutta Pääkkösen mukaan se ei ole enää mahdollista. Sähköjohtojen poistaminenkin on osoittautunut kookkaasta kuusesta hankalaksi tehtäväksi.

Kainuun suurimman puun luona oleva kyltti.
Vuonna 1992 tehtyjen mittausten mukaan kuusen tilavuus on 7,9 kuutiometriä.Tiia Korhonen / Yle

Pääkkösen mukaan on todennäköistä, että kuusi on kasvanut vuosien varrella edellistä mittausta vielä suuremmaksi.

– Joskus mielessäni on käväissyt, että puun suuruus arvioitaisiin uudelleen, mutta sellaista suunnitelmaa ei seurakunnalla ainakaan tällä hetkellä ole.

Leposija kuusen oksien suojassa

Kuusen aloittaessa kasvunsa vuonna 1760 elettiin Ruotsin vallan alla ja Kajaanin seurakunnan väkiluku oli alle 200 henkilöä. Ympäristö oli tyystin erilainen. Kaupunki oli hyvin pieni eikä siitä ollut kauan aikaa, kun pohjan sodan loppuvaiheessa hävitettiin linna ja asutusta, kertoo Aila Latipää Kajaanin Matkailuoppaat ry:stä.

– Tämä paikka oli Leirikangas-nimistä aluetta ja tarina kertoo, että venäläiset olisivat silloin pohjan sodan aikana tässä majailleet.

Kajaanin vanha hautausmaa perustettiin vuonna 1809. Latipään mukaan hautausmaan vanhin tiedossa oleva hauta on vuonna 1830 kuolleen apteekkari Otto Reinhold von Hausenin hauta ja se sijaitsee aivan kuusen läheisyydessä.

– Sen ajan kajaanilaiset ja kainuulaiset eivät oikein uskoneet lääkkeisiin, joten apteekin pito ei kannattanut. Usein apteekin pitäjät pyysivätkin lupaa saada tehdä muuta kauppaa. Otto von Hausen piti jonkin aikaa vain apteekkia, mistä hänelle maksettiin vuosittain 100 ruplaa valtionavustusta.

Kainuun suurin puu ja Aila Latipää
Monet hautausmaakierroksella esiteltävät haudat ovat suurta kuusta lähellä, kertoo Aila Latipää Kajaanin Matkailuoppaat ry:stä.Tiia Korhonen / Yle

Latipään mukaan opastetuilla hautausmaakierroksilla pysähdytään usein aivan kuusen oksien alle, missä ovat vuonna 1888 hukkuneiden seitsemän nuoren haudat.

– Veneeseen oli lastautunut kaikkiaan 11 nuorta ja he lähtivät kesäiselle souturetkelle. Ylilastissa ollut vene joutui Sipisen koskessa virran vietäväksi ja täyttyi. Kerrotaan, että silloinen Kajaanin kanttori Kokkonen huomasi joessa vaahtopäiden seassa jotain valkoista ja hän mietti, ovatko ne lokkeja vai joutsenia, mutta ne olivatkin nuorten vaatteita.

– Nuorista vain kolme saatiin pelastettua. Nuorin kuolleista taisi olla 11-vuotias ja vanhin 24-vuotias. He olivat lehtikirjoitusten mukaan ihan tavallisia rahvaan nuorisoa, Latipää jatkaa.

Onko tämä se pyhä puu, mistä puhutaan?

Kuusen oksien suojassa on myös mahtavan kauppiaan ja raatimiehen, Carl Gustaf Berghin hauta, Latipää kertoo.

– Hän harjoitti myös tukkukauppaa. Hänen talonsa oli lähellä Kajaanin nykyistä kirkkoa, ja kun kirkkoa neuvottiin tietä kysyvälle, niin sanottiin, että se on siellä Berghin navetan takana. Hänellä oli niin iso navettakin pihapiirissään. Myös hänen poikansa, opettaja Isidor Vuori on haudattu siihen, jotkut kajaanilaiset muistavat hänet vielä. Lisäksi siinä on hänen tyttärensä Jenny Berghin hauta, joka oli ensimmäinen tyttökoulun rehtori Kajaanissa.

Kajaanin hautausmaa talvella.
Suuren kuusen suojassa on monia hautoja, joista kerrotaan tarinoita.Tiia Korhonen / Yle

Jos kuusi osaisi puhua, se voisi kertoa monta muutakin tarinaa, Latipää naurahtaa ja jatkaa, että hautausmaakierroksilla ihmisiä kiinnostavat etenkin hautoihin liittyvät elämäntarinat. Myös komeasta kuusesta esitetään silloin tällöin kysymyksiä.

– Joskus tulee kysymyksiä, että onko tämä se pyhä puu, josta Kainuussa puhutaan. Olen sanonut, että en sitä tiedä, mutta varmasti se on tullut vuosien varrella merkittäväksi jo senkin takia, että tässä oli ennen jouluaattona paljon muistelukynttilöitä.

Tarina jättikuusesta ja aarteesta

Kajaanin vanhalla hautausmaalla olevaan kuuseen liittyy myös tarina aarteesta. Kulttuuriantropologi Satumaarit Myllyniemi kertoo, että tarinan jättikuusi voi hyvinkin olla maakunnan suurimmaksi puuksi mainittu kuusi, mutta sitä ei tiedetä tarkasti.

Tarinan mukaan 1900-luvun alussa pieni poika oli nähnyt kuusen juurella aarretulet ja ison tynnyrin. Hän kurkotti tynnyriin ja sai käteensä rahan. Samassa poika näki ison kirjavan sonnin tulevan vihaisena kohti. Poika pelästyi ja heitti rahan takaisin tynnyriin. Tynnyri ja sonni katosivat.

Aikuiseksi tultuaan pojalle juolahti mieleen, että hän lähtee katsomaan, näkisikö hän samaisia aarretulia. Hän näki taas tynnyrin ja sonnin, jotka jälleen katosivat. Tarinasta jäi uskomus, että jossain täällä on aarre, Myllyniemi kertoo.

Vanha mänty Hyrynsalmen Tervatörmässä.
Hyrynsalmen Tervatörmällä oleva Melapuu on tiettävästi yksi Kainuun vanhimmista puista.Ari Kemppainen

Melat piilotettiin puun juurelle

Vaikka Kajaanin hautausmaalla seisova komea kuusi on jo 256-vuotias, se ei ole ikäloppu. Kainuun vanhimmat puut ovat mäntyjä, sillä ne elävät useita satoja vuosia vanhoiksi, kerrotaan Suomen Metsäkeskuksesta.

Tiettävästi yksi Kainuun vanhimmista puista on Hyrynsalmen Tervatörmällä oleva Melapuu. Luonnonmuistomerkki sai nimensä siitä, että tervansoutajat toivat veneistään melat piiloon männyn juurelle.

Metsähallituksen Hyrynsalmen hoitoalue tutki männyn vuonna 1990 lustokairauksella ja mittauksilla ja sai puun iäksi 420 vuotta eli tänä päivänä se olisi 446-vuotias. Männyssä oli vielä viime vuosiin asti jonkinlaisia elonmerkkejä näkyvissä, mutta nyt se näyttää olevan kuollut, kerrotaan Suomen Metsäkeskuksesta.

Toinen muinaismuistoksi luokiteltu yli 400-vuotias puu löytyy Suomussalmelta Vienan reitin varrelta. Satalatvaksi kutsutusta monilatvaisesta männystä on jäljellä vain juuriosa.