Kenelle ja kuinka paljon? 5 kysymystä maksuttomasta varhaiskasvatuksesta

Maksuton varhaiskasvatus veisi Helsingin karvan verran kohti Ruotsin mallia.

Kotimaa
Lapset ovat ottaneet ilon irti ensilumesta Vantaan Kartanonkoskella.
Päiväkodin lapset iloitsivat ensilumesta viime viikolla.Petteri Juuti / Yle

Kaupunginhalitus päätti budjettineuvottelujen yhteydessä, että Helsinki selvittää maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymistä. Selvitys tehdään kesään mennessä.

Varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja, vihreiden valtuutettu Emma Kari sekä Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas vastasivat kysymyksiin maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.

1. Kuka pääsisi osalliseksi?

Ensivaiheessa uudistus koskisi viisivuotiaita. Tämän jälkeen tarkasteltaisiin mallin ulottamista neli- ja kolmivuotiaisiin lapsiin, kertoo Kari.

Vihreiden ajama malli noudattelee Opettajien ammattijärjestön OAJ:n aloitetta osin maksuttomasta päivähoidosta. OAJ puolestaan nostaa esimerkkimaaksi Ruotsin.

Helsingissä jo nyt valtaosa viisivuotiaista käy päiväkodissa. Kun mukaan lasketaan perhepäivähoito ja kerhot, vuoden 2015 lopussa 82,5 prosenttia ikäluokasta oli varhaiskasvatuksen piirissä.

2. Kuinka monta tuntia päivässä?

Varhaiskasvatuslaissa on määritelty, että ns. pedagogista varhaiskasvatusta annetaan päiväkodeissa neljä tuntia päivässä. Tämän päälle tuleva osa on päivähoitoa.

Kahdeksan tunnin hoitopäivästä siis puolet olisi maksutonta. Toisin sanoen kokopäivähoidossa olevan lapsen hoitomaksut puolittuisivat.

Tämä on Emma Karin näkemys maksuttomuudesta. Kaupunginhallituksen kirjaus on kuitenkin yleisluontoisempi:

”Tuodaan selvitys valtuustostrategian valmistelun yhteydessä mahdollisuudesta siirtyä maksuttomaan varhaiskasvatukseen, sen eri vaihtoehdoista ja mahdollisista aikatauluista.”

Varhaiskasvatusviraston Järvenkallas painottaakin, että kevään kuluessa selvitetään varmasti erilaiset tuntivaihtoehdot kustannuksineen.

3. Mitä uudistus maksaisi?

Vihreiden karkean arvion mukaan maksuton varhaiskasvatus viisivuotiaille, 20 tuntia viikossa, maksaisi Helsingille alkuvaiheessa noin kaksi miljoonaa euroa. Arvio perustuu asiakasmaksujen määrään.

Järvenkallas haarukoi menetettyjen asiakasmaksujen määräksi kuitenkin tuplat, noin neljä miljoonaa euroa vuodessa.

Mitä nuorempiin ikäluokkiin mennään, sitä suuremmaksi kustannukset ikäluokkaa kohden kasvavat. Kolmi- ja nelivuotiaiden kohdalla lasten lukumäärä päiväkodeissa kasvaisi todennäköisesti enemmän kuin viisivuotiaissa. Vastaavasti resursseja pitäisi päiväkoteihin lisätä enemmän.

Jos edes yhden syrjäytyminen pystytään ehkäisemään, tämä maksaa itsensä hyvinkin nopeasti takaisin.

Emma Kari, kaupunginvaltuutettu (vihr)

– Pitää tarkastella, onko kyse vain asiakastulon menettämisestä kaupungille vai palvelun kasvattamisesta samaan aikaan, Järvenkallas sanoo. Hän ei haluakaan heittää ilmoille hintalappua ennen asian perusteellista selvittämistä.

Kaksi miljoonaa euroa – tai vaikka kymmenen – on pieni osuus varhaiskasvatuksen kaikista menoista Helsingissä.

Vuoden 2017 talousarviossa toimialan menoiksi on arvioitu runsaat 380 miljoonaa euroa.

– Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonaa euroa. Jos edes yhden syrjäytyminen pystytään ehkäisemään, tämä maksaa itsensä hyvinkin nopeasti takaisin, sanoo Kari.

4. Voisivatko päivähoitomaksut kuitenkin nousta?

Voiko maksuton varhaiskasvatus lisätä paineita hoitomaksujen korottamiseen, kun kerran neljän tunnin ylimenevästä osasta joutuisi edelleen maksamaan? Emma Karin mukaan tästä ei ole pelkoa.

– Mitään painetta keskusteluissa ei ole ollut siihen suuntaan, että päivähoitomaksuja korotettaisiin. Se toimisi koko ideaa vastaan, hän vastaa.

5. Mitä hyötyä maksuttomuudesta olisi?

Tutkimusten mukaan varhaiskasvatus vähentää eriarvoisuutta, parantaa oppimistuloksia läpi lapsen koulu-uran ja tukee myöhemmässä elämässä.

Suomessa lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kuitenkin vähemmän kuin muualla Euroopassa.

Pitää tarkastella, onko kyse vain asiakastulon menettämisestä kaupungille vai palvelun kasvattamisesta samaan aikaan.

Satu Järvenkallas, Helsingin varhaiskasvatusjohtaja

Tätä selittävät mm. erilaiset järjestelmät: monissa Euroopan maissa lapsen koulu-ura alkaa nuorempana, ja koulutus on ilmaista. Ruotsissa on jo käytössä malli, jonka kaltaista Helsinkiin havitellaan: lapsen päivähoito on osittain maksutonta.

Emma Karin mukaan Suomi näyttäytyy kansainvälisessä vertailussa huonossa valossa, ja Helsinki voisi toimia maksuttomuudessa suunnannäyttäjänä koko maalle.

Sekä Kari että Järvenkallas pitävät erityisenä ongelmana sitä, että varhaiskasvatuksen ulkopuolelle jäävät juuri ne, joille siitä olisi eniten hyötyä: vähävaraiset, erityistä huomiota tarvitsevat lapset ja perheet. Maksuttomuus madaltaisi kynnystä osallistua.

Kari uskoo, että uudistus menee Helsingissä läpi, vaikka päätöksen tekeekin vasta seuraava valtuusto selvitystyön jälkeen.

– Tuki on laajaa, hyödyt kiistattomia ja kustannukset minimaalisia hyötyihin nähden, Kari perustelee.

– Esiopetus on jo nyt ilmaista. Meillä on järjestelmä, joka kykenee tähän suuntaan liikkumaan, jos päättäjät niin päättävät, Järvenkallas toteaa.