yle.fi-etusivu

Trumpin jytkyn 6 seurausta Suomelle

Sulkiko Trumpin historiallinen vaalivoitto Nato-oven? Miten se vaikuttaa talouteen?

USA:n vaalit
Kuvakollaasi, jossa Yhsysvaltojen, Suomen ja Venäjän liput.

1. Onko Nato-ovi kiinni?

Suorasanaisimmat asiantuntijat ovat nyt sitä mieltä, että Suomen Nato-ovi on kiinni. Tämä johtuu siitä, että Yhdysvaltain presidentinvaalit voittanut Donald Trump tahtoo luoda hyvät suhteet Putiniin.

Toive hyvistä suhteista on molemminpuolinen: Putin kommentoi tuoreeltaan Trumpin valinnan jälkeen, että Venäjä on valmis palauttamaan hyvät suhteet Yhdysvaltoihin.

Yksinkertaistettuna tämän ajattelumallin taustalla on se, että hyvät suhteet Venäjään ovat Yhdysvalloille paljon tärkeämmät kuin suhteet Suomeen.

– Suomi on aika mitätön Venäjän rinnalla Yhdysvalloille, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola, ja muistuttaa Trumpin ja Putinin yhteydestä.

– Putinilla ja Trumpilla on sielujen sympatiaa.

Trump suhtautuu Natoon itsekkäästi, niin kuin kaikkeen muuhunkin. Naton tehtävä on siis hänen mielestään vaalia ja puolustaa Yhdysvaltain kansallisia etuja. Suomen Nato-jäsenyys ei välttämättä olisi Trumpin näkökulmasta Yhdysvaltojen etujen mukaista.

Toisaalta Suomen poliittinen johto ei ole laittanut Nato-hakemusta vetämään, vaikka optiosta on puhuttu jo vuosikausia. Yhdysvalloissa presidentin valtakausi on neljä vuotta – siihen mennessä Nato-hakemusta olisi tuskin jätetty kuitenkaan.

Mika Aaltola sanoo, että Suomen pitää jatkossa näyttää, että se on hyödyllinen Yhdysvalloille, jos se tahtoo säilyttää hyvät suhteet.

– Pitää siivota Yhdysvaltojen sotkuja, ja osallistua vaikkapa terrorisminvastaiseen sotaan, hän antaa esimerkin.

Presidentti Sauli Niinistö kommentoi tänään, ettei hän usko, että Yhdysvaltojen presidentti sulkisi Suomen Nato-oven.

2. Levottomuus ja konfliktiherkkyys lisääntyvät

Läntisen maailman yhtenäisyys tulee rakoilemaan, jos Trump pitää itsekkäästä politiikastaan kiinni.

Mika Aaltolan mielestä levottomuus tulee lisääntymään ainakin monessa Itä-Euroopan maassa.

– Siellä on paljon kysymysmerkkejä nyt.

Aaltola ennakoi jo tiistaina sitä, että Trumpin voiton myötä Venäjä voi saada ”etuoikeuksia maissa, jotka reunustavat sitä”. Trump ja Putin voivat siis keskenään neuvotella uuden valtatasapainon.

Aaltola muistuttaa, että Venäjän naapurina tai lähistöllä on edelleen monta maata, jotka eivät ole Nato-jäseniä ja joiden asemaa kukin suurjohtaja voi katsoa omasta näkökulmastaan.

– Suomi, Ruotsi ja Ukraina, hän listaa.

Levottomuutta lisää myös se, että Trumpia voidaan pitää arvaamattomana – ihan niin kuin moni pitää Putiniakin.

3. Kansallismielisyyden nousu ja luottamuspula

Mika Aaltola määrittelee Trumpin linjan kansallishenkiseksi realismiksi. Trump tulee ajamaan itsekkäästi Yhdysvaltojen etuja kaikissa pöydissä ja kaikilla tavoilla, vaikka hän voitonpuheessaan ottikin sovittelevan linjan. Trump tahtoo nostaa Yhdysvallat suurvallaksi.

– Sellaiset arvot kuin ihmisoikeudet eivät siinä paljon paina, Aaltola kommentoi.

Kansallismielisyyden noususta on nähty merkkejä monessa muussakin maassa, myös Suomessa. Jos Yhdysvallat kääntyy sisäänpäin puolustamaan vain omia etujaan, uhkana on, että ilmiö voimistuu myös muualla maailmassa.

Trumpin voittoa voi pitää myös taas yhtenä esimerkkinä siitä, että kansa ei luota perinteisiin poliittisiin toimijoihin ja muihin valtaapitäviin. Syynä voi olla se, että perinteiset organisaatiot eivät ole pystyneet muuttumaan riittävän nopeasti tai sitten ne ovat epäonnistuneet kirkastamaan omaa merkitystään ja tavoitteitaan. Tämä on aiheuttanut ja aiheuttaa muutospaineita myös Suomessa.

Miten esimerkiksi puolueet, ay-liike ja media reagoivat?

4. Taloudellinen epävarmuus kasvaa

Kun Trumpin valinta alkoi olla varmaa, maailmanmarkkinat reagoivat välittömästi lisääntyneeseen epävarmuuteen: pörssikurssit laskivat Aasiassa ja Euroopassa, turvallisena sijoituskohteena pidetyn kullan arvo nousi, dollari heikkeni, ja esimerkiksi Japanin jeni vahvistui. Markkinareaktio on verrattavissa Brexitiin.

Epävarmuus johtuu esimerkiksi siitä, että Trump on selväsanaisesti vastustanut vapaakauppaa ja kritisoinut Yhdysvaltain keskuspankkia, Fediä. Hänen tavoitteensa on suojella Yhdysvaltain kotimarkkinoita kaikin keinoin. Lisäksi hän suhtautuu vihamelisesti esimerkiksi Kiinaan, joka on Suomelle tärkeä kauppakumppani.

Suomen talouskasvu ja monet työpaikat ovat riippuvaisia vientiyritysten menestyksestä, joten talouden epävarmuus ja esimerkiksi investointien väheneminen vaikuttavat aina Suomeen.

– Moni luottaa kuitenkin siihen, että Trump on takinkääntäjä ja pragmaatikko, Mika Aaltola sanoo, mutta muistuttaa, että joistain vaalilupauksistaan Trumpinkin on pidettävä kiinni.

Trumpin talouspolitiikasta ei ole tarkkaa tietoa. Voitonpuheessaan hän lupasi kaksinkertaistaa Yhdysvaltojen talouskasvun, mutta keinoista ei vielä tiedä kukaan.

Uusia yllätyksiä voi olla luvassa, kun Trump alkaa toteuttaa uutta talouspolitiikkaansa.

Epävarmuutta kaikilla tasoilla lisää myös se, että faktoilla tai tieteellisellä tutkimuksella ei ole enää merkitystä samalla tavalla kuin ennen, ja ennustettavuus on heikkoa.

Tunteet ja se, miltä asiat näyttävät, ratkaisevat paljon.

5. Globaalien sopimusten romuttuminen vaarana

– Miten käy esimerkiksi ilmastosopimuksen? Mika Aaltola pohtii.

Trumpin itsekäs USA:n etujen ajaminen ja esimerkiksi välinpitämättämyys ympäristöasioissa voi olla vakava uhka yhdessä sovituille säännöille.

Kansainväliset sopimukset vaikuttavat suoraan myös Suomeen ja Suomen talouteen.

6. Vastavoimat alkavat nousta

Jollakin aikajänteellä kansallismielisyyden ja nationalismin vastavoimat, ehkä aivan uudenlaisina, saattavat nousta.

Samalla globaalien arvojen ja sopimusten merkitys korostuisi uudelleen.

– Jonkun aikaa tässä nyt kuitenkin menee, että ensin sopeudutaan uuteen normaaliin, Aaltola miettii.

Välittömänä vaikutuksena nähdään Suomessa se, että pohjoismaisen yhteistyön, Euroopan unionin ja Euroopan puolustusyhteistyön merkitys todennäköisesti korostuu.