1. yle.fi
  2. Uutiset

Haaparannan Ikean avautumisesta kymmenen vuotta – vetää yhä miljoona kävijää vuosittain

Ikean tuloa Haaparantaan tervehdittiin kymmenen vuotta sitten valtavana piristysruiskeena aluetaloudelle. Kauppajätti on alueelle edelleen tärkeä.

kaupankäynti
Haaparannan Ikea
Minna Aula / Yle

Tavaratalojätti Ikean avautuminen Haaparannalla tasan kymmenen vuotta sitten oli oikea mediatapaus. Useiden kuvausryhmien ja toimittajalauman lisäksi paikalla oli sadoittain ihmisiä, joista ensimmäiset olivat saapuneet jo edellisenä päivänä.

Eikä jaossa ollut edes ilmaisia ämpäreitä.

Ikea oli odotettu, sillä sen uskottiin tuovan alueen kauppaan todellisen piristysruiskeen. Sittemmin Ruotsissa ministeriksi asti noussut Sven-Erik Bucht oli tyytyväisimmästä päästä.

Voisi puhua ajasta ennen Ikeaa ja ajasta sen jälkeen.

Peter Juntti

SVT:n haastattelussa vuonna 2007 (siirryt toiseen palveluun) hän luonnehti huonekalujätin tuloa "parhaaksi asiaksi sitten vuoden 1809 rauhan Venäjän kanssa".

Pitkän linjan yrittäjä ja yrittäjäjärjestöjen aktiivi Paula Aikio-Tallgren muistaa päätöspäivän tarkasti.

– Olimme koolla Green Linellä ja siinä oli myös kaupungin väkeä paikalla. Kun kuulimme, että Ikea on päättänyt investoida Haaparannalle, niin kyllä me aivan spontaanisti kapsahdimme toistemme kaulaan, myhäilee Aikio-Tallgren.

Kauppa kuusinkertaistui

Ikean tulon ajateltiin nostavan alueen elinkeinoelämän aivan uuteen lentoon. Ja vauhti olikin huimaa: vuonna 2009 myynti oli ennätysmäistä ja jopa niin vilkasta, että tavaratalo joutui laajentamaan varastoaan tuhansilla neliöillä ostosmatkailijoiden tyhjennettyä hyllyt tavaroista.

– Kyllä sen merkitys on ollut erittäin suuri. Voisi puhua ajasta ennen Ikeaa ja ajasta sen jälkeen, kuvailee investoinnin merkitystä Haaparannan kehittämispäällikkö Peter Juntti.

Hänen mukaansa kaupan volyymi on kasvanut Haaparannalla kuusinkertaiseksi Ikean avaamisen jälkeen: 200 miljoonasta kruunusta vuodessa 1,2 miljardiin kruunuun. M

Minkälaista täällä olisi ilman Ikeaa?

Peter Juntti

Työpaikkojen määrä kaupan alalla ei ole kasvanut samaa tahtia. Niin Torniossa kuin Haaparannallakin se on pysynyt suurin piirtein samoissa luvuissa koko 2000-luvun.

Torniossa ala työllistää noin 900 ihmistä, Haaparannalla noin 600. Heistä lähes 250 on töissä Ikealla.

Lukuja arvioitaessa on huomattava, että samaan aikaan teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet selvästi. Teollisuus on kuitenkin yhä ylivoimaisesti suurin työllistäjä Torniossa.

– Voisi kysyä, että minkälaista täällä olisi ilman Ikeaa?, Peter Juntti vertaa.

Ikea vetää väkeä kauempaakin

Ikean toivottiin houkuttelevan ensimmäisenä vuonnaan tuolloin pöyristyttävältä kuulostavat miljoona kävijää. Toisin kävi: tavoite ylittyi sadalla prosentilla, kun tavaratalo veti peräti kaksi miljoonaa vierasta.

IKEA Haparandan tavaratalopäällikön Helge Nilssonin mukaan kävijämäärä on ollut miljoonaluokassa myös viime vuosina.

– Haaparannalla ja Torniossa ei ole miljoonaa asukasta, joten heistä suurin osa tulee muualta. Ja samalla kun he käyvät Ikeassa, he asioivat myös muualla alueen liikkeissä, muistuttaa Nilsson.

Tämä näkyykin Tornion matkailijoiden määrässä. Tuoreen selvityksen mukaan kaupunki on – ehkä hieman yllättäen – Meri-Lapin tärkein matkailukaupunki. Ainakin jos mukaan matkailutuloon lasketaan myös vähittäiskauppa.

Haaparannan Ikea
Minna Aula / Yle

Torniossa näin laskettu kokonaismatkailutulo oli vuonna 2014 reilu 23 miljoonaa euroa, Kemissä 16 miljoonaa euroa. Torniossa huomattava osuus summasta kertyy juuri vähittäiskaupasta.

Ikean parkkipaikalla varsinkin kesäisenä aamuna vieraillut voi todistaa ilmiön omilla silmillään: parkkipaikalla on usein kymmeniä pääasiassa norjalaisia matkailuvaunuja ja -autoja, joista perheet heräilevät aamiaiselle ja ostoskierrokselle sinikeltaiseen tavaratalojättiin.

Tornion kehittämisyhtiön Team Botnian toimitusjohtajan Jukka Kujalan mukaan Ikealla onkin ollut suuri imagollinen merkitys, mikä on helpottanut uusien yritysten houkuttelemisessa.

– Esimerkiksi Rajalla-kauppakeskus olisi tullut Tornioon ilman Ikeaakin, sillä sen asiakaskunta on pääasiassa paikallista. Kauppa on kuitenkin Torniossa toiseksi tärkein työllistävä ala ja sen edellytyksiä kehitetään jatkossakin, Kujala sanoo.

Lue seuraavaksi