Ilmastonmuutoksen torjunta on valtava bisnes – Fortumin toimitusjohtaja: Pää kylmänä Trumpin ilmastopuheiden kanssa

Donald Trump ei puheistaan huolimatta välttämättä romuta Barack Obaman saavutuksia ilmastonmuutoksen torjunnan saralla. Syynä on se, että päästövähennyksiin tähtäävä teknologia tuo töitä ja rahaa Yhdysvaltoihin.

ilmastonmuutos
Pekka Lundmark.
Pekka Lundmark.Kimmo Brandt / AOP

Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävä Pariisin ilmastosopimus astui voimaan viime perjantaina. Vain muutama päivä sen jälkeen Yhdysvaltojen presidentiksi valittiin mies, joka on kuvannut ilmastonmuutosta kiinalaisten keksimäksi vedätykseksi (siirryt toiseen palveluun).

Vaalikampanjan aikana Donald Trump uhosi myös peruvansa Obaman ajaman, hiilivoimaloiden vastaisen lakihankkeen. Trump on myös puhunut arktisen öljynporauksen puolesta.

Pitääkö Pariisin ilmastosopimuksella siis pyyhkiä nyt pöytää? Kysytään tätä Suomen suurimman energiayrityksen Fortumin toimitusjohtajalta, Pekka Lundmarkilta.

– Trumpin kampanjapuheet olivat huolestuttavia, mutta nyt on syytä pitää pää kylmänä. Täytyy katsoa, millaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa hän alkaa ajaa ennen kuin vedetään johtopäätöksiä, Lundmark sanoo Ylelle.

Lundmark arvioi, että Yhdysvaltain vetäytyminen ilmastotoimista olisi vakava isku Pariisin ilmastosopimukselle. On kuitenkin syitä, miksi Trump voi olla puheitaan maltillisempi.

Raha ratkaisee?

Lundmarkin mukaan puhdas teknologia on Yhdysvalloille erittäin suuri taloudellinen mahdollisuus. Trumpilla saattaa siis olla taloudellinen kannustin pysyä mukana ilmastotoimissa.

Maailman energiajärjestö IEA on arvioinut (siirryt toiseen palveluun), että pelkästään sähköntuotantoon tarvitaan globaalisti 16 000 miljardin dollarin investoinnit vuoteen 2035 mennessä ilmastopäästöjen leikkaamiseksi.

– Yhdysvallat on päästöttömien teknologioiden kehittäjänä erittäin suuri tekijä. Yhdysvalloissa on myös erittäin suuri pääomasijoitustoimiala, joka sijoittaa nyt hyvin paljon rahaa amerikkalaisiin firmoihin, jotka kehittävät ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävää teknologiaa, Lundmark selittää.

New York Timesin (siirryt toiseen palveluun) arvion mukaan Trump saattaa hyvinkin leikata uusiutuvalta energialta julkiset tuet pois.

Lundmark kuitenkin muistuttaa, että Yhdysvalloissa kansalliset ilmastotoimet eivät ole ainoastaan liittovaltion julkisen rahoituksen varassa, vaan yksityisten sijoittajien raha on tärkeää.

Kiina vahvasti mukana

Obaman ansiona on pidetty sitä, että hän sai Kiinan mukaan päästövähennyksiin. Pelkona on ollut, että Trumpin valinta romuttaisi myös kiinalaisten innon vähentää päästöjä.

Aasialaisessa suurkaupungissa asuneena Lundmark muistuttaa, että Kiinalla on puhtaasti itsekkäät syyt jatkaa sähkön ja lämmön tuotannon sekä liikenteen päästöjen vähentämistä.

Kiinan kaupungit ovat niin saastuneita pienhiukkaspäästöjen takia, että keskushallinnon on pakko vähentää kivihiilen ja öljyn polttamista. Kiina investoikin mittavasti päästöttömään energiaan, kuten tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaan.

Samalla vaivalla vähenevät myös hiilidioksidipäästöt.

– Uskon että Kiina on mukana ilmastotalkoissa ihan puhtaasti omista lähtökohdistaan.

Kommunistinen puolue haluaa pysyä vallassa, eikä kansalaisia sovi hermostuttaa liikaa saasteilla.

Energiamarkkinat ohjaavat kehitystä

Huomionarvoista on myös se, että Trump ei pysty presidenttinä päättämään fossiilisten polttoaineiden markkinahintaa, joka lopulta ohjaa kysyntää.

Esimerkiksi kivihiilen käytön vähentyminen ja siten hiilityöntekijöiden työpaikkojen menetykset eivät ole johtuneet Obaman politiikasta.

Muutoksen on saanut aikaan Yhdysvaltain oma liuskekaasutuotanto, joka on halvempana polttoaineena syrjäyttänyt voimalaitoksissa kivihiiltä. Myös kivihiilen kysynnän kasvun taittuminen Kiinassa on painanut kaivosyrityksiä viime vuosina.

Myös raakaöljyn tuotanto riippuu markkinahinnoista. Trump on sanonut olevansa valmis sallimaan arktisen öljynporauksen, mutta olennainen kysymys liittyy porauksen taloudelliseen kannattavuuteen.

Esimerkiksi kansainvälinen öljyjätti Shell vetäytyi Alaskan vesiltä todettuaan porauskustannukset liian kalliiksi raakaöljyn hintaan nähden. Öljyn hinnan ei uskota nousevan – ainakaan pitkään aikaan –muutaman vuoden takaiselle, huippukorkealle tasolleen kroonisen ylitarjonnan vuoksi.