1. yle.fi
  2. Uutiset

Sotasalaisuus paljastaa pienen kaupungin historian – katso ilmakuvista tehdyt videot

Vankityövoimaa, venäläisten pommittamat karttavarastot, puistot teollisuuden törkyä kukkuroillaan – ilmakuvasarjasta löytyy Kajaanin kehityksen tarina.

historia
Kolmesta eri aikaan otetusta ilmakuvasta koostettu kuva Kajaanin kaupungista.
Kajaanin kaupungin sivuilta löytyvä ilmakuvasarja näyttää muutoksen. Tässä kuvat vuosilta 1939, 1974 ja 2016.Heikki Rönty / Yle, ilmakuvat: Puolustusvoimat, Kajaanin kaupunki, Maanmittauslaitos

KajaaniKirjaimellisesti joki on täynnä puuta. Nippuja, lisää puunippuja, kaikkiaan 12,5 kilometrin matkalla koko joki täynnä. Ilmakuva vuodelta 1939 on hämmentävä, kun sitä vertaa nykyiseen todellisuuteen, jossa Kajaanin kaupungin keskeisimmän ilmeen muodostaa rauhallinen ja puhdas jokimaisema.

Puita Kajaaninjosessa 1956
Kajaaninjokea käytettiin teollisuuden puuvarastona, mutta joki oli vain pieni osa puiden vesivarastoista. Ilmakuvat: Puolustusvoimat, Kajaanin kaupunki, Maanmittauslaitos

Paitsi Kajaaninjoessa, puita oli tuohon aikaan myös Kaupunginlampi täynnä, kertoo Kajaanin tekninen johtaja Timo Soininen.

– Joki toimi Kajaanin Puutavaraosakeyhtiön (siirryt toiseen palveluun) vesivarastona ja Kaupunginlampi lammen reunalla toimineen Ämmän sahan puutavaravarastona. Ilmakuvassa näkyy nykyisen liikennepuiston kohdalla sahan lautataapelit, joissa sahatavara kuivattiin.

Uitto ja sahaus sotkivat Kaupunginlammen erittäin huonoon kuntoon – ilmakuvassa vuodelta 1956 sahan rakennus on jo purettu, mutta taapelikasoja on vielä jäljellä.

– Kaupunki on tehnyt erittäin ison työn alueen puhdistamisessa, sanoo Soininen.

Ensimmäiset kuvat sotasalaisuuksia

Kajaanin kaupungin ilmakuvat on kaikkien ihmeteltävänä netissä (siirryt toiseen palveluun). Ilmakuvia on liki jokaiselta vuosikymmeneltä alkaen aikanaan tiukasti salaisesta, sotilaskäyttöön otetusta kuvasta vuodelta 1939.

– Se on ilmakuvattu puolustusvoimia varten, lentokorkeus on ollut varmaan kaksi tai kolme kilometriä. Silloin oli Suomessa jo käytössä saksalaisten valmistama tarkka ilmakuvakamera, jota käytettiin kartanvalmistukseen, kartoituskuvaukseen ja puolustusvoimien vakoilukuvauksiin (siirryt toiseen palveluun).

Myös seuraavaksi vanhin kuva on sotilastarkoituksiin kuvattu vuonna 1944. Näitä kuvia vertaamalla paljastuu monta mielenkiintoista seikkaa pienen kaupungin historiasta.

Koivukoski
Koivukosken voimalaitos valmistui vuonna 1943. Ilmakuvat: Puolustusvoimat

Vaikka Suomi kävi sotaa, tehtiin Kajaaninjoella merkittäviä rakennustöitä. Koivukosken (siirryt toiseen palveluun) voimalaitos valmistui vuonna 1943 ja samoihin aikoihin uusittiin ensimmäisen maailmansodan aikaista Ämmäkosken (siirryt toiseen palveluun) voimalaitosta.

– Vaikka oli sota, se on ollut strateginen asia. Sekä Ämmäkosken peruskorjaus ja Koivukosken laajennus ovat minun tietojen mukaan tehty sotavankityövoimalla, sanoo Soininen.

Juuri ennen sotaa oli aloitettu myös Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön toimitusjohtajan edustusasunnon, Koskikaran (siirryt toiseen palveluun) rakentaminen aivan Ämmäkosken voimalaitoksen viereen joen partaalle.

– Vuoden 1944 kuvassa näkyy Koskikaran rakennus, jossa nykyään on ravintola Sirius. Vuonna 1939 rakennustyöt oli aloitettuna. Taisipa siinä olla sotavankeja myös Koskikaran rakennuksella töissä, sanoo Soininen.

Pommitus Kajaani
Pommitukset Kajaanissa helmikuussa 1940. Ilmakuvat: Puolustusvoimat, valokuvat: SA-kuva

Vuoden 1939 ja 1944 kuvia vertaamalla pitäisi löytyä myös jälkiä Kajaaniin talvisodan aikana tehdyistä pommituksista. Niitä on kuitenkin vaikea ilmakuvista nähdä selvästi.

– Jälkiä on tuossa keskustan alueella, samoin Purolassa. Valitettavasti tämä kuva on tehty todennäköisesti huonolla kuvausilmalla, joten pommitusten jälkiä tuolta keskustasta ei näy kovin selvästi, Soininen kertoo.

Pommituksissa paloi lähes 100 rakennusta – myös kaupungin virastotalo ja tonttikirja-arkisto.

– Kajaanin kaupungin keskustaajaman kartastot pääosin paloivat helmikuussa 1940, kun kaupungin virastotalo pommitettiin. Meillä on 1800-luvun historiallisia karttoja, mutta 1920- ja 1930-luvulta kaupungin kantakarttoja meillä on vähän. Jonkun verran jäi mustuneita karttoja ja niitä on sitten myöhemmin kerätty, kun kaupunkikartasto sodan jälkeen laadittiin uudelleen.

Hävinnyt asutusalue ja tontteja siirtolaisille

Ilmakuvasarjoista näkyy selvästi kaupungin kehittyminen asutusalue kerrallaan. Ensimmäisessä kuvassa Purola on jo hahmossaan, mutta rakennuksia on kovin vähän. Hallitsevana piirteenä ovat laajat pellot. 1970-luvulla Purola on jo täydessä laajuudessaan, mutta peltoja viljellään edelleen. Sen jälkeen maisema umpeutuu ja puskittuu.

Kuurna 1939
Teppanan ja Kuurnan asutusalue. Ilmakuvat: Puolustusvoimat, Kajaanin kaupunki, Maanmittauslaitos

Kuurnan alue kehittyi jo pian sodan jälkeen. Se kuului Kajaanin maalaiskuntaan vuoden 1977 kuntaliitokseen saakka.

– Kuurnan alue kuului pääasiassa seurakunnan omistamaan lukkarin virkataloon. Sodan jälkeen pidettiin siirtolaisten asutustoimitus, jolloin seurakunnan maat jaettiin pääasiassa siirtolaisille, mutta myös rintamamiestontteina rintamamiehille.

Yhtä aikaa keskussairaalan rakentamisen aikana 1960-luvun lopulla rakennettiin Palokankaan asutusalue.

Kajaani Oy 1939
Kajaani Oy:n tehdasalueen laajeneminen, Purolan kaupunginosa sekä häviävä Makkolan asutusalue. Ilmakuvat: Puolustusvoimat, Kajaanin kaupunki, Maanmittauslaitos

Kuvissa myös näkyy, miten lähes kokonainen asutusalue häviää olemasta. Kajaanin Puutavaraosakeyhtiö rakensi 1900-luvun alkupuolella asuntoja työväelleen – myöhemmin Kajaani Oy:ksi muuttunut yhtiö oli jo laajentunut hyvin lähelle asuinaluetta.

– 1970-luvulla nuo rakennukset olivat menneet erittäin huonoon kuntoon. Silloin Kajaani Oy peruskorjasi nämä Tehdaskadun ja Kaupunginlammen välillä olevat muutamat rakennukset ja muut purettiin. Asuntoalueesta ei ole enää jäljellä kuin Kaupunginlammen rannalla olevat muutamat murtoharjakattoiset talot. Muuten siinä on pääasiassa nurmikkoa ja puistoa, sanoo Soininen.

Lisää sotasalaisuuksia ja jokirannan rynnäkkö

Vanhimmat ilmakuvat ovat aikanaan olleet sotasalaisuuksia, ja se paljastuu yhdestä myöhemmästä ilmakuvasta.

Kainuun Prikaati 1974
Kainuun prikaatin alue. Ilmakuvat: Kajaanin kaupunki, Maanmittauslaitos

Kainuun prikaatia ryhdyttiin rakentamaan Kajaaniin 1960-luvun alussa. Prikaatin alue näkyy kaikissa ilmakuvissa, jotka on otettu sitä ennen. Mutta vuonna 1961 otetussa ilmakuvassa alue on rajattu kuvasta pois. Vain prikaatille oleva tie on näkyvissä.

– Sotilaskohteita ei tuohon aikaan saanut kuvata. Ne kartat, mitä meillä oli prikaatin alueelta tehty, ne oli merkitty leimalla ”Salainen, vain virkakäyttöön”. Mutta vuoden 1974 kuvassa prikaati näkyy jo lähes sellaisena kuin se nykyäänkin on, sanoo Soininen.

Suovantoranta
Suvantorannan puistoalue oli veden alla vuosina 1943–1995. Ilmakuvat: Puolustusvoimat, Kajaanin kaupunki, Maanmittauslaitos

Keskellä kaupunkia näkyy myös yksi myöhempi muutos, tai pikemminkin paluu vanhaan. Kajaaninjoen kolmas voimalaitos (siirryt toiseen palveluun), tunnelivoimala, rakennettiin 1995. Joen uoma leveni kauppatorin kohdalta jokivartta ylöspäin huomattavasti, kun Koivukoski padottiin – veden pinta nousi samalle tasolle kuin yläpuolisessa Nuasjärvessä ja Petäjäkoski hävisi kokonaan.

Tunnelivoimala on reilun kolmen kilometrin mittainen ja toistakymmentä metriä leveä. Louheet piti saada jonnekin, tietenkin mahdollisimman edullisesti. Suvantorannan puisto ilmestyy ilmakuviin tunnelivoimalan rakentamisen jälkeen.

– Puisto rakennettiin tunnelivoimalasta ajetun louheen päälle jokirantaan. Silloinen kaupunginarkkitehti Erkki Vähämaa vetäisi vanhan kartan päälle taiteellisen viivan, joka kuvaa tuota vanhaa rantaviivaa. Nykyinen Suvantorannan rantaviiva noudattaa sitä rantaviivaa, mikä siinä oli ennen Koivukosken rakentamisen valmistumista.

Ne oli merkitty leimalla ”Salainen, vain virkakäyttöön”.

Timo Soininen

Soininen kertoo, että silloinen vesipiiri vastusteli jokirannan täyttöä.

– Mutta perustelimme sitä sillä, että ei kaupunki tässä ole uutta maata valtaamassa, vaan hakee ainoastaan aiempaa rantaviivaa, virnistää Soininen.

Vanhat synnit näkyviin ja tarinoihin eloa

Ilmakuvasarjalla on merkitystä sekä tavallisille ihmisille että virkakäytössä, sanoo Kajaanin tekninen johtaja Timo Soininen.

– Olemme jollekin kaupungin vanhoille asukkaille etsineet esimerkiksi siltaa, joka kulki Purolasta Lamminkadulta Kaupunginlammen yli Kajaani-yhtiön saunaan – se on ollut kahdessa paikassa. Nuoremmille virkamiehille etsittiin paikka, missä oli niin sanottu Ylisoutu ennen ponttonisiltaa. Se löytyi 1980-luvun ilmakuvasta.

Ilmakuvat kertovat maankäytön historiasta. Miten aika on muuttunut ja miten maankäyttö on muuttunut, sanoo Soininen.

– Niistä voidaan nähdä, miten kaupunkirakenne on kehittynyt. Kun tarkastellaan vanhaa ilmakuvaa ja kaupungin nykyistä paikkatietojärjestelmää päällekkäin, voidaan nähdä, mitä jonkin nykyisen tontin alueella on milloinkin ollut. Voidaan etsiä vanhaa rakennusta tai vaikka saastunutta maaperää vertaamalla nykyistä paikkatietojärjestelmää vanhoihin ilmakuviin. Sillä voidaan paikantaa tällainen mahdollisesti saastumisen lähde ja tutkia tarkemmin paikan päällä.

Taisipa siinä olla sotavankeja myös Koskikaran rakennuksella töissä.

Timo Soininen

Soininen sanoo, että vanhoista kuvista löytyvät yksityiskohdat muuttuvat mielenkiintoisiksi, kun ne liitetään paikkaan, tarinaan ja ihmisten elämään. Esimerkki löytyy helposti alussa mainitusta Kajaaninjoen käyttämisestä puutavaran säilytykseen ja uittoon.

– Uittoyhdistyksen toiminta loppui 1980-luvun lopussa. Kaupunki oli juuri rakentanut ponttonisillan joen yli, johon uittoyhdistyksen vaatimuksen vuoksi piti tehdä aukaisuportti. Koko silta voidaan aukaista ja uittaa puuniput läpi. Kerran siitä uitettiin nippulautta ja sen jälkeen uittoyhdistys lopetettiin. Muistaakseni vuonna 1989 tai 1990, sanoo Soininen.

Lähteet: Ilmakuvat: Puolustusvoimat, Maanmittaushallitus, Kajaanin kaupunki, Metsäkeskus. Valokuvat: SA-kuva

Lue seuraavaksi