Saamenpukuihin liittyy paljon hiljaista symboliikkaa – naimattoman kolttanaisen päätä koristaa nyt uusi lakki

Kolttasaamelaisnaisten päähineen käyttöön liittyy monia kirjoittamattomia sääntöjä. Kolttasaamelainen käsityöntekijä Heidi Gauriloff loi uudennaisen päähineen.

vähemmistöt
Katja gauriloff
Elokuvistaan tunnettu Katja Gauriloff puki ensimmäisenä kolttasaamelaisnaisena aviottoman naisen lakin päähänsä. Maria Saijets / Y

Elokuvantekijä Katja Gauriloff juhlisti uusinta dokumenttielokuvaansa Kuun Metsän Kaisa lokakuun lopussa Inarissa järjestetyssä juhlanäytöksessä. Samana iltana hänet palkittiin Vuoden Koltta 2016 -palkinnolla.

Palkinnon Gauriloff vastaanotti uusi kolttapäähine päässään.

– Minun serkkuni on suunnitellut tämän prototyypin tästä lakista, mikä minulla on ollut päässäni. Samantien tuli sellainen tunne, että kolttanaisen puku on kokonainen, kun voin pukea tämän lakin ja huivin päähäni, iloitsee Katja Gauriloff.

Katja Gauriloff oli pukeutunut ensimmäisenä kolttanaisena niin kutsuttuun "statuksettoman naisen" päähineeseen.

Gauriloff tunsi, että kolttasaamelaisen naisen puku ei ollut kokonainen, koska hän ei voinut käyttää kolttasaamelaisen tytön tai vaimon lakkia.

– Meillä kolttasaamelaisilla ei ole saamen pukuun sellaista lakkia, jota voisi käyttää nainen, joka ei ole naimisissa, mutta on silti lapsia. Ja olen sen ikäinen, etten voi käyttää kolttatytön lakkia eli peervesǩiä. Tänäpäivänä on kuitenkin paljon sellaisia naisia, jotka ovat avoliitossa ja heillä on lapsia, tai sitten on eronnut, ei ole tarvinnut vaimon lakkia, kertoo Gauriloff.

Naimattoman naisen päähineelle on tarve yhteisön sisällä

Katja Gauriloffin nuorempi serkku, Heidi Gauriloff on muusikko ja käsityöläinen. Heidi on tutkinut kolttanaisten erilaisia päähineitä ja on sitä mieltä, että naimattoman naisen lakille on tänä päivänä tarve.

Perinteisessä kolttasaamelaisessa pukeutumisessa naisen lakki kertoo hänen siviilisäätynsä. Eri lakkien käyttämiseen on olemassa tarkat säännöt.

– Meillä on kolme kolttanaisen päähinettä: tytön lakki peeʹrvesǩ, vaimon lakki šaamšiǩ ja leskinaisen lakki pooʹvdneǩ. Tyttö saa oman lakkinsa rippikoulussa ja sitä käytetään avioitumiseen saakka. Tai sitten siihen saakka, että saa lapsia vaikkei olisi naimisissa. Tai sitten siihen saakka, että on sen verran iäkäs eikä ole enää tyttö, kertoo Heidi Gauriloff.

– Vaimon päähinettä käytetään silloin, kun on naimisissa ja leskenlakkia silloin, kun naisesta tulee leski, eikä uutta miestä enää haluta, Gauriloff jatkaa.

Kolttien perinnetalolla esitellään vaimon ja neidon lakkia
Kolttasaamelaisen vaimon päähine ja tytön päähine vierekkäin Sevettijärven perinnetalon näyttelyssä.Sara Wesslin / Yle

Moni kolttasaamelainen nainen on toivonut Heidi Gauriloffilta jo pitkään lakkia tai hiuspannan tapaista päähinettä, jota voisi käyttää myös kolttapuvun kanssa.

– Ihmiset ovat pitkään toivoneet minulta uutta päähinettä. Kaikki kolttanaiset voisivat käyttää myös talvilakkia, triiviǩiä, jota koristaa ketun turkki. Tällainen talvilakki voisi olla perinteinen lakki naisille ja sitä olenkin ehdottanut ensimmäisenä. Monet ovat tunteneet itsensä orvoksi ilman lakkia pukeutuessaan kolttapukuun, kertoo Gauriloff.

Kolttanaisen päähineet kätkevät sisäänsä symboliikkaa

Kun puhutaan saamelaisten käsityöperinteestä, ei ole itsestäänselvää luoda jotain uutta. Myös kolttasaamelaisten käsityöperinteen juuret ulottuvat vuosisatojen taakse.

Uuden lakin luomiseen Gauriloff sai oppia vanhoista käsitöistä.

– Oli ensin todella pelottavaa, kun minua pyydettiin tekemään tämä lakki. Samalla oli myös hyvä tunne siitä, että ihmiset luottivat minun osaamiseen. Tutkin ensin kolttanaisten päähineitä ja paneuduin niiden symboliikkaan. Kävin saamelaismuseo Siidan varastoissa tutkimassa vanhoja lakkeja ja kuvasin niitä, kertoo Heidi Gauriloff.

Mallin aviottoman naisen lakkiin Gauriloff otti tytön lakista.

Kolttalakki
Heidi Gauriloff suunnitteli aviottoman naisen lakin tytön lakin tapaiseksi. Sara Wesslin / Yle

– Tytön lakki peeʹrvesǩ on avoin takaa ja päältä, mikä symboloi myös vapautta. Tyttö on niin sanotusti vapailla markkinoilla. Takana oleviin nauhoihin mielitietty voi tehdä solmut merkiksi seurustelusta, kertoo Gauriloff.

Gauriloffin mielestä vaimon lakinmallinen ratkaisu ei olisi toiminut symboliikkansa takia.

– Vaimon lakki ja lesken lakki ovat umpinaisia. Se taas symboloi sitä, että on varattu eikä haluta uutta miestä. Kun nykypäivänä avioton nainen voi olla vapaa myös, joten mietin, että tämän uuden lakin tulee olla avoin takaa, pohtii Heidi Gauriloff.

– Lopulta päädyin tällaiseen matalaan ja avoimeen malliin.

“Vähän on ollut ulkopuolinen olo”

Elokuvistaan tunnettu Katja Gauriloff asteli aviottoman naisen lakki päässään hieman jännittyneenä. Kuun Metsän Kaisan juhlanäytös Inarissa oli ensimmäinen paikka, jossa muut kolttasaamelaiset näkivät tämän lakin ensimmäistä kertaa.

Katja Gauriloffin statuksettoman naisen lakki.
Uusi aviottoman naisen päähine on tytön lakkia matalampi, hiuspantamainen ratkaisu. Sara Wesslin / Yle

– Oli pelottavaa laittaa tämä lakki ensimmäistä kertaa päähän, koska tämä on aivan ensimmäinen. Jännitti, että mitä ihmiset puhuvat, muistelee Gauriloff.

Vanhemman polven kolttasaamelaisen käsityön taitajien mielestä uusi lakki oli kuitenkin todella hieno ajatus.

– Ennen näytöstä juttelin nellimiläisen Katri Jefremoffin kanssa ja hän sitten sanoi, että tämä lakki on todella kaunis ja se sopii minulle. Jefremoff ja toinen käsityötaitaja Matleena Fofonoff antoivat siunauksensa tälle lakille. Siitä tuli todella hyvä mieli.

Katja pukeutui aikaisemmin kolttapukuun lakitta ja tunsi itsensä ulkopuoliseksi.

Katja gauriloff
Katja Gauriloff Inarissa järjestetyssä Kuun Metsän Kaisa -juhla näytöksessä. Maria Saijets / Yle

– Kyllä minulla oli vähän sellainen "väliinputoaja"-olo. Kuin olisin ulkopuolinen, kun ei ollut lakkia ollenkaan, vaikka minulla on tämä kolttapuku. Tunnen, että tämä lakki paikkaa sen tarpeen.

Nuori käsityöläinen sai myös juhlanäytöksessä kehuja uuden lakin tekemisestä.

Jos uudistetaan käsitöitä, tulee se tehdä kolttakulttuurin ehdoilla. Täytyy selvittää historiaa ja symboliikkaa. Täytyy pystyä perustelemaan, että miksi teen näin.

Heidi Gauriloff, artesaani

– En olisi koskaan uskonut, että ihmiset hyväksyisivät tämän näin nopeasti. Oli mukava nähdä, miten hyvin mielin ihmiset ottivat tämän vastaan ja se oli minulle todella tärkeää. Katja on tosi rohkea nainen, kun pisti tämän lakin päähänsä ensimmäistä kertaa. Seuraava lakki onkin jo tekeillä, kertoo Heidi Gauriloff.

Uusi lakki tarvitsee koltansaamenkielisen nimen 

Heidi Gauriloffille on tärkeää, ettei uutta lakkia vain kutsuttaisi statuksettoman naisen päähineeksi, vaan sille luotaisiin aivan oma koltansaamenkielinen sana.

– Uudelle lakille täytyy keksiä nimi. Jokaisella kolttanaisen lakilla on jo oma sanansa, enkä osaa sanoa niiden alkuperästä. Nyt täytyy tutkia erilaisia sanoja. "Peeʹrvesǩ", "šaamšiǩ", "pooʹvdneǩ" ja "triiviǩ" – mitä nämä sanat tarkoittavat? Se pitäisi selvittää ennen, kuin keksitään uusi nimi. Uusi sana pitää sopia tämän nelikon joukkoon, sanoo Gauriloff.

”Emme elä enää kuin ennen vanhaan”

Luodessa uutta käsityöperinnettä, tulee tuntea saamelaisen käsityön taustat, sanoo Heidi Gauriloff.

Heidi Gauriloff ja Katja Gauriloff Kuun Metsän Kaisa elokuvan jälkeen Sodankylän elokuvafestivaaleilla.
Kolttakäsitöiden artesaani Heidi Gauriloff serkkunsa Katja Gauriloffin kanssa Sodankylän elokuvajuhlilla kesäkuussa 2016.

– Koko ajan kulttuurit ja kielet kehittyvät ajan mukana. Halusi sitä tai ei. Jos tarve uudelle lakille tulee kolttasaamelaisesta yhteisöstä, niin miksi sellaista ei voisi tehdä? Me koltat emme elä kuten ennen vanhaan: ihmisten tarpeet ja tavat muuttuvat.

Gauriloffin mielestä kolttavaatteet ovat osa kolttakulttuuria, ja siksi kolttasaamelaisen puku tulisi näkyä enemmän arkielämässä.

– Mielestäni on tärkeää muistaa, että mikä on se alkuperäinen käsityö. Jos uudistetaan käsitöitä, tulee se tehdä kolttakulttuurin ehdoilla. Täytyy selvittää historiaa ja symboliikkaa, täytyy pystyä perustelemaan, että miksi teen näin. Ei voi vain yhtäkkiä keksiä uutta, toivoo Heidi Gauriloff.

– Haluan nähdä tulevaisuudessakin kolttasaamelaista kulttuuria ihan arkipukeutumisessa. Se on asia jota haluan käsityöläisenä kehittää. Nykyisin kolttapukua käytetään lähinnä juhlapukeutumisessa, lopettaa Gauriloff.

Korjaus 12.11.2016: Muutettu sana avioton muotoon naimaton.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus