Turvapaikanhakijalasten muutto Kauniaisiin lähestyy – Uusi koti poiki valituksen hallinto-oikeuteen

Lapsille suunniteltu perheryhmäkoti kuohuttaa edelleen Kauniaisissa. Valituksen jättäneiden mielestä asiasta tehty päätös ei ole laillinen.

Kotimaa
Kauniaisten vaakuna.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kauniaisissa on syntynyt kiista alaikäisille turvapaikanhakijoille suunnatun perheryhmäkodin perustamisesta. Yhteensä yhdeksän ihmistä on jättänyt valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen, kertoo Svenska Yle. (siirryt toiseen palveluun)

Diakonissalaitos aikoo majoittaa uuteen ryhmäkotiin yhdeksän lähinnä Afganistanista tulevaa lasta. Talon naapurit ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei talo taikka sen sijainti sovellu kyseiseen tarkoitukseen.

– Tämä on tietenkin meidän mielestä surullista. Näillä ihmisillä on kuitenkin oikeus tehdä valitus ja me joudumme hyväksymään sen, sanoo palvelualuejohtaja Tuija Åstedt Helsingin Diakonissalaitokselta.

Perheryhmäkodiksi vuokrattua taloa pidetään muun muassa "liian hienona" kyseiseen tarkoitukseen. Åstedtin mukaan valmistelut kotia varten ovat jatkuneet normaalisti, valituksesta huolimatta.

– Jatkamme suunnitelmien mukaisesti. Olemme valinneet kotiin sekä henkilökunnan että lapset ja heidän on määrä muuttaa kotiin joulukuussa. Sitten näemme, mitä oikeus päättää, sanoo Åstedt.

Hallinto-oikeutta pyydetään kumoamaan rakennuslautakunnan päätös kiinteistön käyttötarkoituksen väliaikaisesta muutoksesta. Allekirjoittajien mukaan päätös ei ole laillinen, vaan asia olisi pitänyt käsitellä kaupunginhallituksessa.

Kaikki eivät vastusta perhekodin tuloa

Tieto valituksesta tuli täytenä yllätyksenä Kauniaisissa asuvalle Ulrica Gabrielssonille. Hän asuu itse ison vastaanottokeskuksen lähellä ja on tehnyt myös vapaaehtoistyötä Punaiselle Ristille.

– Vapaaehtoistyössä olen kohdannut lähes ainoastaan ihmisiä, jotka suhtautuvat pakolaisiin myönteisesti, joten olen kyllä hyvin yllättynyt, sanoo Gabrielsson.

Myös Kauniaisissa toimivan Grani Lähiapu ry:n hallituksen puheenjohtaja Yvonne Lassenius on pöyristynyt valituksesta. Hän ei kuitenkaan yllättynyt asukkaiden reaktiosta.

– Tutkimuksien mukaan ensin tulee aina negatiivinen kieltäminen, joka kuitenkin erilaisten vaiheiden jälkeen toivottavasti muuttuu lopulta ihan onnistuneeseen kotoutumiseen. Mielestäni on tärkeää, että ymmärrämme näitä asenteita, vaikka emme hyväksyisi niitä, sanoo Lassenius.

Lassenius on ollut mukana naapureiden ja Diakonissalaitoksen yhteisissä tapaamisissa ja uskoo mielipiteiden muuttuvan niiden avulla. Hänen mielestään pelkoja ja huolia pitää käsitellä yhdessä.

– Kun saamme lapset seuraavaan kokoukseen, naapurustolla on mahdollisuus tavata heidät. Toivon mukaan sillä on vaikutusta, sanoo Lassenius.

Jos lapset eivät tunne oloaan tervetulleeksi, on Laseniuksen mukaan iso riski, että he radikalisoituvat.