Hirvistä varoitetaan vain pahimmilla alueilla – merkkejä Suomessa 4587

Hirvivaaramerkkeihin voi turtua, sillä niitä on pääteillä taajaan. Apua niistä silti on.

hirvieläimet
Hirvivaara
Arja Lento / Yle

4587. Niin monta hirvivaaramerkkiä on Suomessa tällä hetkellä. Lukumäärä on kasvanut viime vuosina, mutta myös merkkien paikkoja on vaihdettu mm. sen mukaan missä hirvet laiduntavat.

Kun pääteillä merkkejä tuntuu olevan joka välissä, ei niihin enää niin paljon kiinnitä huomiota. Pitäisi, sanoo liikenneturvallisuusasiantuntija Suvi Vainio Pirkanmaan Ely-keskuksesta.

Merkin kohdalla vaara on erilaisten tietolähteiden perusteella ilmeinen.

Suvi Vainio

– Merkit laitetaan sinne, missä varoitettavaa oikein todella on. Toivottavasti ihmiset ymmärtävät, että merkin kohdalla vaara on erilaisten tietolähteiden perusteella ilmeinen. Laitamme merkit niihin paikoille, joissa onnettomuuksia on eniten tai joissa nopeudet ovat niin kovia, että onnettomuuden seuraukset voivat olla pahat.

Käytännössä esimerkiksi alle 70 km/h -nopeusalueille ei merkkejä sijoiteta. Myös liikenteen määrä vaikuttaa, joten merkit keskittyvät pääteille.

Hirvet määrittelevät missä merkkejä on

Liikenneviraston Yleisohje liikennemerkkien sijoittelusta (siirryt toiseen palveluun) määrittelee hirvivaaramerkin sijainnin näin:

“Merkki sijoitetaan vaaralliseksi todetun tieosuuden alkuun. Hirviaidan aukkopaikassa tai päättymiskohdassa merkki sijoitetaan 150 -250 metriä ennen aukkoa tai hirviaidan päättymistä.

Merkki toistetaan vaarallisella tieosuudella jokaisen yleisen tien liittymän jälkeen, mikäli liittymien väli on yli 500 metriä. Lisäksi käytetään toistomerkkejä siten, että kahden peräkkäisen merkin välinen etäisyys on enintään 2 km.

Toistomerkit sijoitetaan sellaisiin kohtiin, missä hirvieläimet erityisesti liikkuvat, kuten metsän reunaan peltoaukean jälkeen.”

Merkkien sijaintia vaihdetaankin sen mukaan missä hirvien tiedetään liikkuvan. Käytännön käskyn siirtelylle antaa Ely-keskus, mutta tieto tulee riistaväeltä ja esimerkiksi poliisilta.

Koko aikaa ei kaikkien merkkien sijaintia arvioida. Esimerkiksi Pirkanmaan tiestö käytiin viimeksi kattavasti läpi vuonna 2006. Nyt on käynnissä uusi selvitys, joka valmistuu vuodenvaihteessa.

Hirvinauha varoittikin ihmistä

Uusia keinoja varoittaa hirvistä mietitään koko ajan. Turun suunnalla on muutamia vuosia sitten kokeiltu merkkien nostamista reilusti. Paikoin varoituksia on myös maalattu tiehen. Ne kuitenkin kuluvat nopeasti ja ovat moottoripyöräilijöille liukkaita.

Pysyvästi on käytössä suuremmat peuravaara-alueista kertovat merkit. Myös hirvien liikkumista ohjaavaa hirvinauhaa on kokeiltu mm. Savossa.

Nopeus on olennainen tekijä siinä, miten onnettomuus tapahtuu tai mitä siitä seuraa.

Suvi Vainio

– Ajatus oli, että hirvi kaihtaa nauhaa. Ainakin jotkut analyysit ovat osoittaneet, että tienkäyttäjät huomaavat nauhan ja hidastavat omaa nopeuttaan. Nopeus on olennainen tekijä siinä, miten onnettomuus tapahtuu tai mitä siitä seuraa, sanoo Suvi Vainio.

Peuravaara-liikennemerkki
Mari Siltanen / Yle

Peuravaroituksia tullaan lisäämään, sillä niiden elinalue laajenee koko ajan. Vuoden vaihteessa taas peura-alueille laitetaan lisäkilvet, joissa ehdotetaan nopeuden alentamista.

Vaikka merkkeihin voi osa tottua, eivät ne turhia ole. Onnettomuuksia saadaan Suvi Vainion mukaan varoitusten ansiosta estettyä ja lievennettyä.