Muistatko nämä 5 kiisteltyä presidenttiä USA:sta: Terroristien kauhu, Neuvostoliiton kukistaja ja Vietnamin pommittaja

Donald Trump nousee Yhdysvaltain 45. presidentiksi maata jakaneen kampanjan päätteeksi. Muistatko vielä, miksi nämä viisi aiempaa Yhdysvaltain presidenttiä aiheuttivat kohua?

USA:n presidentinvaali
Grafiikka
Kuvassa vasemmalta alkaen: Franklin D. Roosevelt, John F. Kennedy, Lyndon B. Johnson, Ronald Reagan ja George W. Bush.Yle Uutisgrafiikka / Library of congress

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi herättää ristiriitaisia tunteita kansan parissa. Hän ei ole kuitenkaan ainoa kiistanalainen presidentti maan historiassa.

Listasimme tähän viisi kohua herättänyttä presidenttiä, jotka olivat vallassa 1900- ja 2000-luvuilla.

George W. Bush, 43. presidentti

Republikaanien George W. Bush (siirryt toiseen palveluun) on Yhdysvaltain 41. presidentin George H. W. Bushin poika. George W. Bush toimi Yhdysvaltojen presidenttinä vuosina 2001–2009.

Bushin kiistanalaisimpana tekona pidetään hyökkäystä Irakiin. Bushin hallinto väitti, että Irakin presidentti Saddam Hussein joukkotuhoaseineen aiheutti vaaran Yhdysvaltojen turvallisuudelle. Lopulta Saddam Hussein surmattiin, mutta joukkotuhoaseita ei löytynyt.

Bushin presidenttikauden keskiössä oli terrorismin vastainen sota, jonka hän julisti Pentagoniin ja New Yorkin World Trade Centeriin syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 kohdistuneiden terrori-iskujen jälkeen.

Iskujen jälkeen Bush perusti uuden kotimaan turvallisuusministeriön ja hyökkäsi Afganistaniin, jossa valtaa piti ääri-islamilainen Taliban-liike.

Yhdysvaltojen mukaan syyskuun iskujen järjestämisestä syytetty terroristiverkosto al-Qaidan johtaja Osama bin Laden piileskeli Talibanin suojissa.

Bushin hallinto hyväksyi terrorismin torjunnan nimissä kiistanalaisen Patriot Act -tiedustelulain, joka kavensi kansalaisten oikeuksia.

Lisäksi Bushin kaudella amerikkalaisjoukkojen harjoittama terroriepäiltyjen kidutus aiheutti kansainvälisen skandaalin.

Bush pääsi ensimmäiselle presidenttikaudelleen tiukan kisan jälkeen. Vaa'ankieliosavaltio Floridassa ääniero Bushin ja demokraattien Al Goren välillä oli niin pieni, että äänet piti laskea uudelleen. Lopulta asiaa käsiteltiin liittovaltion korkeimmassa oikeudessa.

Ronald Reagan, 40. presidentti

Republikaanien Ronald Reagan (siirryt toiseen palveluun) oli entinen Hollywood-näyttelijä, joka toimi Yhdysvaltojen presidenttinä vuosina 1981–1989. Presidentin näyttelijätausta herätti etukäteen epäuskoa hänen kyvyistään.

Reagan yritettiin salamurhata vain pian valtaannousunsa jälkeen. Reagan selvisi, mutta välikohtaus lisäsi hänen kansansuosiotaan.

Ulkopolitiikassa Reagan pyrki saavuttamaan "rauhan voiman avulla". Hän kiihdytti Neuvostoliiton vastaista asevarustelua kasvattamalla puolustusmenoja.

Samalla Reagan sopi Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatšovin kanssa keskimatkan ohjusten aseriisunnasta.

Reaganin presidenttiyttä varjosti Iran-Contra-skandaali. Hänen hallintonsa teki salaisia asekauppoja Iraniin, joka oli sodassa naapurinsa Irakin kanssa.

Asekauppoja tehtiin vastoin kongressin päätöksiä. Kauppojen tuotot ohjattiin Nicaraguan demokraattisesti valittua vasemmistohallitusta vastustaneille Contra-sisseille.

Kotimaassa Reagan kiihdytti huumeiden vastaista sotaa crack-epidemian takia. Arvostelijoiden mielestä huumeiden vastainen sota kohdistui vähemmistöihin, eikä vähentänyt huumeiden tarjontaa.

Lyndon B. Johnson, 36. presidentti

Demokraattien Lyndon B. Johnson (siirryt toiseen palveluun) oli John F. Kennedyn varapresidentti. Hän nousi presidentiksi Kennedyn salamurhan jälkeen. Johnson toimi presidenttinä vuosina 1963–1969.

Johnson kiihdytti Yhdysvaltojen osallistumista Vietnamin sotaan. Hän moninkertaisti amerikkalaisjoukkojen määrän Vietnamissa, mikä johti suurin miestappioihin ja synnytti laajan sodanvastaisen liikkeen Yhdysvaltoihin.

Johnsonin hyväksymät kansalaisoikeuslait kielsivät rotuun perustuvan syrjinnän muun muassa työpaikoilla. Hänen yhteiskunnalliseen ohjelmaansa kuului esimerkiksi köyhyyden vähentäminen.

Köyhyyden ja syrjinnän vastaisista toimista huolimatta Johnsonin kaudella mustien kaupunginosissa ilmeni levottomuutta ja mellakoita.

John F. Kennedy, 35. presidentti

Demokraattien John F. Kennedy (siirryt toiseen palveluun) oli nuorin vaaleilla valittu Yhdysvaltain presidentti. Hän oli 43-vuotias voittaessaan vaalit. Kennedy johti maata vuosina 1961–1963.

Kennedy oli Yhdysvaltojen historian ainoa katolilainen presidentti. Ennen Kennedyn valintaa amerikkalaiset pohtivat, voiko katolilainen ylipäänsä nousta presidentiksi.

Kennedyn presidenttikauden aikana Yhdysvaltojen ja kommunististen valtioiden välillä oli kovia jännitteitä. Kennedy muun muassa lisäsi yhdysvaltalaisten sotilasneuvonantajien määrää Etelä-Vietnamissa.

Vuonna 1961 Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n tukemat kuubalaiset vastavallankumoukselliset yrittivät syöstä Kuuban johtajan Fidel Castron vallasta tekemällä maihinnousun Sikojenlahdella.

Operaatio epäonnistui ja Castro liittoutui Neuvostoliiton kanssa, mikä johti osittain Kuuban ohjuskriisiin lokakuussa 1962.

Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kävivät lähellä ydinsotaa kriisin vuoksi. Lopulta Kennedy ja Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov sopivat Kuubaan sijoitettujen ohjusten poistamisesta.

Kennedyn kausi jäi lyhyeksi, koska hänet salamurhattiin Dallasissa marraskuussa 1963. Virallisten tutkintojen mukaan ampuja oli entinen merijalkaväen sotilas Lee Harvey Oswald. Suuri osa amerikkalaisista uskoo edelleen, että Oswald ei toiminut yksin.

Franklin D. Roosevelt, 32. presidentti

Demokraattien Franklin D. Roosevelt (siirryt toiseen palveluun) johti Yhdysvaltoja talousongelmien ja toisen maailmansodan varjostamina vuosina 1933–1945.

Yhdysvalloissa oli ollut George Washingtonin ajoista asti voimassa perinteinen kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan presidentti voi olla vallassa vain kaksi kautta.

Roosevelt rikkoi tätä sääntöä ja asettui ehdolle kolmannen kerran vuonna 1940. Hän voitti vaalit ja tuli valituksi vielä neljännellekin kaudelle vuonna 1944.

Arvostelijat pelkäsivät, että Roosevelt oli matkalla diktaattoriksi. Polion halvaanuttama ja heikosta terveydestä kärsinyt Roosevelt kuitenkin kuoli kesken neljännen kautensa.

Roosevelt kumosi alkoholin kieltolain ja perusti New Deal -uudistusohjelman, jonka myötä muun muassa pankkien säännöstelyä lisättiin ja työttömille tarjottiin valtion töitä.

Presidentti Roosevelt julisti sodan Japania ja Saksaa vastaan vuonna 1941, kun japanilaiset olivat hyökänneet Yhdysvaltojen sotilastukikohtaan Pearl Harborissa Tyynellämerellä.

Roosevelt määräsi toisen maailmansodan aikana noin 100 000 amerikan japanilaista keskitysleireille.

Nykyisin monet tutkijat ja tavalliset amerikkalaiset pitävät Franklin D. Rooseveltia yhtenä Yhdysvaltain kaikkien aikojen tärkeimmistä presidenteistä.

USA:n presidentinvaaleihin liittyvät jutut löydät täältä.

Haluatko tietää, millainen on Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump? Lue Trumpin henkilökuva tästä.

Presidentin muistilista – Mitä Trump on luvannut hoitaa heti?