1. yle.fi
  2. Uutiset

Mies häpeää turhaan parisuhdeväkivallan uhriksi joutumista – "Salkkarisukupolvi" uskaltaa jo puhua vaikeistakin asioista

Vaasan ensi- ja turvakodissa on tänä vuonna ollut asiakkaina tavallista enemmän miehiä. Nuoret miehet uskaltavat keskustella kaikista asioista, sanoo miestyöntekijä Petri Uitto.

Vaasa
Nyrkki vasten rikkinäistä lasia.
Henrietta Hassinen / Yle

"Kuinka et pysty laittamaan vaimoasi ojennukseen?" Näin kuvaa Vaasan ensi- ja turvakodissa miestyön ohjaaja Petri Uitto asennetta, joka on totta vielä monen kohdalla.

Miesten kokema väkivalta parisuhteessa on vaiettu asia ja monelle häpeää aiheuttava. Näin ollen apua ei uskalleta eikä kehdata lähteä hakemaan. Tämä on totta ainakin vanhemman ikäpolven miesten kohdalla.

Salkkarisukupolvi keskustelee

Petri Uitto on huomannut, että nuoremmat miehet ovat tässä asiassa toisenlaisia. Apua halutaan ja sitä myös haetaan. Ei heitä tokikaan turvakodeissa jonoksi asti ole, mutta nähtävissä on, että nuoremmille miehille keskustelun avaus ja avun hakeminen vaikeassa asiassa on tullut helpommaksi.

– Olen nimennyt heidät salkkarisukupolveksi! Mulla on sellainen käsitys, että kun katsotaan, koska salkkarit on alkanut ja mitä se on opettanut lapsille ja nuorille, on huomattu, että nuoret pystyy keskustelemaan keskenään. Kaikista asioista voi keskustella, niistä vaikeistakin, pohtii Uitto.

Sen sijaan yli 50-vuotiailla on selvästi edelleen vanhat mallit.

– Pidetään enemmän sisällä asioita ja tällainen asia koetaan häpeälliseksi. On jotenkin niin kuin viallinen miehenä, kun näin pääsee käymään, jatkaa Uitto.

Kynnys madaltunut, mutta edelleen korkealla

Vaikka nuoremmat miehet ovatkin lähteneet hakemaan apua, on turvakotien asiakkaista suurin osa kuitenkin naisia. Vaasan ensi- ja turvakodissa on vuosittain keskimäärin kolme miesasiakasta, mutta tänä vuonna heitä on ollut jo kymmenkunta.

Vaasan ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Mika Linden uskoo, että avunhakijat ovat vain jäävuoren huippu ja se, että asiasta puhutaan kasvattaa avunhakijoiden määrää.

– Ne miesasiakkaat, jotka tänne päätyy, ei lyö takaisin. He tietävät, että se on väärin, eivätkä tee sitä, kertoo Linden.

Asiat eivät kuitenkaan ole mustavalkoisia, sillä esimerkiksi henkistä väkivaltaa ei välttämättä tunnisteta. Perheessä on voinut jatkua pitkään jo tilanne, jossa käytetään henkistä väkivaltaa. Joku vastaa tähän käyttämällä itse väkivaltaa ja joku toinen taas lähtee hakemaan apua.

– Tärkeää olisi havaita, että väkivalta voi olla molemminpuolista, sanoo Petri Uitto.

Naisten ja miesten käyttämä väkivalta parisuhteessa ei eroa toisistaan. Sekä miehet että naiset käyttävät niin henkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa.

Lue seuraavaksi