Lipaskeräys tuottaa Nenäpäivänä vain murto-osan lahjoituksista: Ihmisillä ei ole käteistä mukana

Useiden järjestöjen tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat lipaskeräyksen mieluisimmaksi lahjoitusmuodoksi. Harvalla kuitenkaan on käteistä mukana.

Nenäpäivä
Nenäpäivän lipaskerääjä
Päivi Meritähti / Yle

Ihmisten auttamishalu kanavoituu yhä enemmän nettiin. Esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin perinteisten lipaskeräysten rahallinen tuotto jää nykyään verkkolahjoituksia pienemmäksi.

– Se näkyy myös Nenäpäivänä. Netti- ja puhelinlahjoitusten sekä television ja radion järjestämien haasteiden kautta kertyy enemmän rahaa kuin lipaskeräyksestä, kertoo SPR:n Satakunnan piirin valmiuspäällikkö Kari Petäjä.

Petäjän mukaan tilanne on ristiriitainen, sillä useiden järjestöjen tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat lipaskeräyksen mieluisimmaksi tavaksi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

– Lipaskeräys nousi mieluisimmaksi lahjoitustavaksi viime vuonna teetetyssä tutkimuksessa. Toisena oli kirkon kolehti ja sitten tavaroiden lahjoittaminen kirpputorien kautta myytäväksi. Netin ja pankin kautta lahjoittaminen olivat vasta neljäntenä ja viidentenä.

Mobiilimaksut toimivat suurissa kaupungeissa

Sähköisinä lahjoituksina annettavat yksittäiset summat ovat useimmiten suurempia kuin keräyslippaaseen kilahtavat lahjoitukset. Sekä lahjoitusten koko, että niiden puute voivat johtua siitä, että ihmiset eivät kuljeta käteistä mukanaan.

– Se on usein syy, millä mennään lippaiden ohi. Olemme kokeilleet erilaisia mobiilimaksuvälineitä. Ne ovat lyöneet itsensä läpi isoissa kasvukeskuksissa, mutta maaseutukaupungeissa niitä ei juurikaan näy, Kari Petäjä toteaa.

SPR koordinoi tänä vuonna Nenäpäivän keräystä. Porin seudulla on tänään ja huomenna liikkeellä parikymmentä vapaaehtoista lipaskerääjää.