"America First" ja Suomi myös? Yle kysyi puolueilta, onko oma kansa aina etusijalla

Brexit, Trump ja Euroopassa jatkuva äärioikeiston uusi suosio ovat kaikki osoituksia muuttuneesta arvojärjestyksestä. Yle kysyi kaikista puolueista, tuleeko oma maa aina ensin.

politiikka
America First -iskulauseella on karu historia. Samanniminen komitea ajoi USA:n puolueettomuutta II maailmansodassa. Liikkeen tunnetuin hahmo, lentäjä Charles Lindbergh syytti julkisesti juutalaisia USA:n raahaamisesta sotaan.
America First -iskulauseella on karu historia. Samanniminen komitea ajoi USA:n puolueettomuutta II maailmansodassa. Liikkeen tunnetuin hahmo, lentäjä Charles Lindbergh syytti julkisesti juutalaisia USA:n raahaamisesta sotaan.Everett Collection

Yhdysvaltain seuraava presidentti Donald Trump voitti vaalit iskulauseillaan, joissa "tehdään Amerikasta jälleen suuri" ja periaate on "Amerikka ensin". Näyttää selvältä, että juuri tätä yhdysvaltalaiset äänestäjät halusivat.

Yle kartoitti kaikkien puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, missä kohtaa arvojärjestystä Suomen politiikassa sijaitsee oman kansan etu.

Trump vakuutti presidenttikampanjassaan, että "Amerikka ensin" olisi kaikkien päätösten perusta. Ensin pidetään huoli omista, ja vasta sitten huomioidaan kaikki muut maailmassa, Trump avasi New York Timesin (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa.

Sama ajatusmaailma oli taustalla Britannian kansanäänestyksessä kesällä. Brexit-kampanjan viesti "Haluamme maamme takaisin" sai kaikupohjaa – eroa äänestäneet kokivat, että on parempi eristäytyä kuin kurjistua globalisaatiossa. Sekä Brexit- että Trumpin kampanja lupasivat samaa: työpaikat saadaan takaisin ja epätoivotut maahanmuuttajat lähtevät pois.

Suomi on pieni. Se on yleisin perustelu sille, miksi Suomen etu on Euroopan unioni. Mantereella jo monet vaalit – kuten jytky 2011 – ovat kuvanneet EU- ja maahanmuuttokriittisten voimien nousuna, että oman kansan intressi kiinnostaa usein enemmän kuin Euroopan yhteiset intressit.

Tiukempaa rajapolitiikkaa on vaadittu yleistyvissä liikkeissä ja mielenosoituksissa ympäri Eurooppaa. Suomessa on viimeksi kuluneen vuoden aikana nähty Rajat kiinni ja Suomi ensin -liikkeiden katuprotesteja sekä niiden vastapainona mielenosoituksia avoimen Suomen puolesta.

Ylen kyselyssä eduskuntaryhmien puheenjohtajat vastasivat avoimesti kahteen kysymykseen isänmaan edusta.

Antti Kaikkonen
Antti KaikkonenJarno Kuusinen / AOP

Keskustan Antti Kaikkonen, tuleeko kansaa edustavan aina ajatella omaa kansaa ensin?

"Mielestäni Suomen päättäjien pitää ajatella ensisijaisesti Suomen ja suomalaisten etua päätöksenteossa, kuten talouteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Se ei tarkoita sitä, että jotenkin painaisimme muita maita alaspäin.

Tämä ajattelu pitää kyetä sovittamaan myös laajempiin kokonaisuuksiin, EU-politiikkaan ja kansainväliseen politiikkaan laajemminkin. Meillä on intressi esimerkiksi osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä ihmisoikeuksien ja rauhan rakentamiseen maailmassa laajemminkin."

Mitä "oma maa ensin" -ajattelulla saavuttaa?

"En usko, että muissa maissa ollaan kovin kiinnostuneita esimerkiksi Suomen työllisyystilanteesta tai siitä, miten yrityksemme pärjäävät. Jos emme itse pidä näistä asioista huolta, tuskin niistä pitää kukaan muukaan. Kun pidämme kotipesän mahdollisimman hyvässä kunnossa, on meillä parempi mahdollisuus vaikuttaa myös globaaleihin kysymyksiin."

Kalle Jokinen
Kalle JokinenPetteri Paalasmaa / AOP

Kokoomuksen Kalle Jokinen, tuleeko aina ajatella omaa kansaa ensin?

"Totta kai. Suomalaiset valitsevat kansanedustajansa hoitamaan suomalaisten ja Suomen etua.

Kansainvälisiäkin asioita hoidettaessa luonnollisesti harkitaan ensin, mitä ratkaisut tarkoittavat suomalaisille. Neuvotteluissa pyritään siitä näkökulmasta aina mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Se ei tarkoita sitä, ettei muiden tavoitteita ja näkemyksiä arvostettaisi ja oltaisi valmiita hakemaan kompromisseja, mutta selvästi suomalaisten etujen vastaisia kompromisseja ei tehdä."

Mitä "oma maa ensin" -ajattelulla saavuttaa?

"Vahvistaa suomalaisten luottamusta demokratiaan ja siihen, että äänestämällä voi vaikuttaa. Ehkäisee vieraantumista demokraattisesta päätöksenteosta ja vahvistaa kansan yhtenäisyyttä yhteisiksi koetuissa tavoitteissa."

Krista Mikkonen.
Krista Mikkonen.Yle

Vihreiden Krista Mikkonen, tuleeko aina ajatella omaa kansaa ensin?

"Yhä useammat ongelmat ovat maailmanlaajuisia. Kun näihin ongelmiin etsitään ratkaisuja, menee maapallon etu yksittäisten maiden lyhytnäköisen edun edelle. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta, kansainvälisen vakauden turvaaminen tai pakolaiskriisin ratkaiseminen. Pitkällä tähtäimellä yhteisen maapallon turvaaminen ja rauhan edistäminen ja kansainvälinen solidaarisuus on kaikkien maiden etu."

Mitä "oma maa ensin" -ajattelulla saavuttaa?

"Oma maa ensin -ajattelulla voi saada hetkellisiä pikavoittoja. Jos kaikki maat ajavat pelkkää omaa etuaan, ei Suomella pienenä ja viennistä riippuvaisena maana ole siinä kisassa mitään mahdollisuuksia. Siksi meidän etumme on vahva kansainvälinen sopimusjärjestelmä ja meidän tulee toimia aktiivisesti sen vahvistamiseksi ja varmistaa, että säännöt ovat reilut kaikille."

Antti Lindtman.
Antti Lindtman.Jarno Kuusinen / AOP

SDP:n Antti Lindtman, tuleeko aina ajatella omaa kansaa ensin?

"Tietysti kansanedustajan pitää ajatella omaa kansaa. Nykypäivän avoimessa ja globaalissa maailmassa kotimaan asiat kuitenkin linkittyvät entistä enemmän ympäröivään maailmaan. Olemme entistä enemmän riippuvaisia meitä ympäröivästä maailmasta. Sen vuoksi on myös 'oman kansan' etu, että keskitytään kansainvälisiin asioihin ja pyritään vaikuttamaan kansainvälisissä yhteyksissä.

Yksikään maa, joka haluaa menestyä, ei voi eristää itseään. Tässäkin kysymyksessä kannattaa välttää yksinkertaistuksia ja vastakkainastettelua sekä ennemmin ajatella sekä että -tyylisesti, ei niinkään joko tai."

Mitä "oma maa ensin" -ajattelulla saavuttaa?

"Oma maa ensin -ajattelu on retoriikkaa, jonka avulla kalastellaan ääniä. Trumpin tapauksessa se toimi. Hän käytti taitavasti hyväkseen ihmisten huolta menetetyistä työpaikoista. Hän kuitenkin lähinnä syytti globalisaatiota, ei tarjonnut niinkään ratkaisuja siihen, kuinka myös työpaikkansa menettäneet voisivat hyötyä globalisaatiosta."

Aino-Kaisa Pekonen.
Aino-Kaisa Pekonen.Petteri Paalasmaa / AOP

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen, tuleeko aina ajatella omaa kansaa ensin?

"Kansainvälisessä taloudessa ja esimerkiksi ilmastopolitiikassa on oikeudenmukaisuuden vuoksi välttämätöntä ajatella laajemmin kuin omaa napaa. Oman maan etua tuijottamalla ovat syntyneet esimerkiksi veroparatiisit. Euroopan unionissa maiden keskinäinen kilpailu merkitsee usein kilpailua kohti pohjaa, hyvinvointivaltion ja työntekijöiden oikeuksien kustannuksella."

Mitä "oma maa ensin" -ajattelulla saavuttaa?

"Suomen kaltainen pieni maa saavuttaa itsekkäällä politiikalla hyvin vähän. Suuret ongelmat kuten ilmastonmuutos, sodat ja pakolaisuus, työelämän epävarmuus, ja hyvinvointivaltion rahoituksen rapautuminen, edellyttävät kaikki nykyistäkin voimakkaampaa yhteistyötä EU:ssa ja yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa."

Sampo Terho.
Sampo TerhoJarno Kuusinen / AOP

Perussuomalaisten Sampo Terho, tuleeko aina ajatella omaa kansaa ensin?

"Kyllä, vastuullinen kansanedustaja ajattelee ensisijaisesti sitä kansaa jota edustaa, ja vasta toissijaisesti kansoja, joita ei. Muilla kansoilla on omat edustajansa. Olisi omituista, jos kansanedustaja ajattelisi vaikkapa naapurimaata ennen omaansa – samoin kuin jos kunnanvaltuutettu ajattelisi ensin naapurikuntaa.

Oman kansan ajattelu ensin ei tarkoita, etteikö tekisi kansainvälistä yhteistyötä tai antaisi kriisiapua ulkomaille. Se tarkoittaa, että kehittää ensisijaisesti sitä maata jossa on toimivaltuudet saanut, ja ettei aseta muiden maiden kansalaisten etua oman kansan edelle."

Mitä "oma maa ensin" -ajattelulla saavuttaa?

"Tähän ikuisuuskysymykseen jo Topelius vastasi, että se joka palvelee isänmaataan, palvelee myös ihmiskuntaa. Mitä paremmin kansakunnat hoitavat asioitaan, sitä enemmän ihmiskunta kehittyy ja kukoistaa.

Kukaan muu ei osaa hoitaa meidän asioitamme paremmin, emmekä mekään muiden asioita. Itsenäisten maiden sisäinen kehitys on siis koko ihmiskunnan kehitystä, jota lisäksi voidaan tukea reilulla kansainvälisellä yhteistyöllä. Kansallinen etu ei ole kansainvälisyyden vastakohta, vaan esimerkiksi turvallisuudessa, kaupassa ja ympäristöasioissa yhteistyö on myös kansallisen edun mukaista."

Stefan Wallin
Stefan WallinJarno Kuusinen / AOP

RKP:n Stefan Wallin, tuleeko aina ajatella omaa kansaa ensin?

"On luonnollista, että kansanedustajan toiminnan lähtökohtana on oman vaalipiirin ja oman maan asioiden hoitaminen. Niiden suhteen kansanedustajalla on lakiin perustuvaa toimivaltaa. Silti vastuun kantaminen myös kansainvälisestä kehityksestä, yhteistyöstä ja turvallisuudesta kuuluu poliittisen arkeen. Se ei ole pois työstä kotimaassa, vaan tukee sitä. Mitä turvallisempi ja vakaampi maailma on, sitä turvallisempi on myös oma rakas maamme."

Mitä "oma maa ensin" -ajattelulla saavuttaa?

"Sillä rakennetaan väärää mielikuvaa, että oman maan ja siihen vaikuttavien asioiden sulkeminen kuplaan olisi mahdollista tässä monimutkaisessa maailmassa, jossa kaikki maat ovat riippuvaisia toisistaan."

Peter Östman
Peter ÖstmanKalle Niskala / Yle

Kristillisdemokraattien Peter Östman, tuleeko aina ajatella omaa kansaa ensin?

"Kyllä. Ensisijaisesti kansanedustaja on kansan itselleen valitsema edustaja hoitamaan oman maansa ja maakuntansa asioita. Kansanedustaja on lainsäätäjä ja alueensa edusmies, mutta myös kansainvälinen toimija. Hyvät kansainväliset suhteet, verkostoituminen ja globaalin vastuun kantaminen ovat myös suomalaisten etu.

KD kannattaa yhteisvastuun periaatteen ulottumista kotimaan rajojen yli kansamme kantokyvyn mukaan. Eduskunta hyväksyy kansainväliset velvoitteet, mutta ne eivät saa kuitenkaan vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita."

Mitä "oma maa ensin" -ajattelulla saavuttaa?

"Kansanedustajan on tärkeää pitää jalat maassa ja kohdata oikeat arjen ongelmat, joiden keskellä oma kansa elää. On tärkeää kuunnella, mitkä asiat herättävät epätoivoa ja pelkoa, ettei selviydy. Jos tämä unohtuu, politiikka voi muuttua idealismiksi. Pahimmillaan idealismi johtaa ylimieliseen, opettavaiseen asenteeseen niin kotimaassa kuin kansainvälisillä foorumeilla. Arjen taso on luovuttamaton osa hyvää politiikan tekoa, vaikka se on monin verroin idealismia haastavampaa."

_Juttua korjattu 8.1. 2018 klo 12.57. Lause: "Tähän ikuisuuskysymykseen jo (J. V.) Snellman vastasi, että se joka palvelee isänmaataan, palvelee myös ihmiskuntaa, muutettu muotoon: "Tähän ikuisuuskysymykseen jo Topelius vastasi, että se joka palvelee isänmaataan, palvelee myös ihmiskuntaa. _