Koulujen suhtautumisessa turvallisuuteen eroja: "Joissakin nukutaan ruususen unta"

Suomalaiskoulujen suhtautuminen turvallisuuteen vaihtelee. Tulipalon varalta harjoitellaan, mutta muita vaaratilanteita ei juurikaan.

Kotimaa
luodinreikiä lasiovessa
Yle

Erilaisia kouluihin suunnattuja hyökkäyksiä on Suomessa vuosittain arviolta 50. Sellaisia ovat esimerkiksi väkivaltaiset uhkaukset, pommi- ja hyökkäysuhkaukset ja ylipäätään oppilaitoksen turvallisuutta vaarantavat teot.

– Kaikki eivät onneksi toteudu, osa jää vain suunnitelmiksi. On epätodennäköistä, että kouluun kohdistuu vakava uhka. Pitäisi ottaa huomioon, että se on kuitenkin mahdollista, sanoo Opettajien Ammattijärjestössä terveys- ja turvallisuusasioista vastaava työelämäasiamies, Riina Länsikallio.

Vakavimpina muistetaan kouluampumiset Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa vuonna 2007 ja Kauhajoella vuonna 2008.

Koko ajan mennään askel askeleelta eteenpäin.

Pekka Iivonen

– Kouluampumisten vaikutus on ollut merkittävä. Koulujen turvallisuustilanne on parantunut jo siten, että asiaan kiinnitetään enemmän huomiota. Koko ajan mennään askel askeleelta eteenpäin, toteaa opetusneuvos Pekka Iivonen Opetushallituksesta.

Kouluissa varauduttava uhkatilanteisiin

Opetustoimen turvallisuusoppaassa annetaan ohjeita kouluille, miten opetus voi toteutua kaikkien kannalta turvallisessa ympäristössä. Kouluissa turvallisuussuunnitelmat pitäisi olla ajan tasalla, työntekijät perehdyttää turvajärjestelyihin ja henkilökuntaa kouluttaa.

– Ei riitä, että koulusta löytyy turvallisuussuunnitelma, vaan uhkatilanteiden varalta tulisi todellakin harjoitella. Henkilökunnalla on oltava selkeät toimintaohjeet.

– Ongelmana on se, että kouluyksiköt ovat suuria ja osa henkilökunnasta vaihtuu joka syksy, Riina Länsikallio toteaa.

Suomalaiskoulujen käytännöt vaihtelevat.

– Kouluissa on eroja. On kouluja, joissa nukutaan ruususen unta ja uskotaan, että eihän meille mitään tapahdu. Siten ei saisi jatkua. On myös kouluja, joissa tehdään paljon väkivallan ja häiriökäyttäytymisen torjumiseksi, Pekka Iivonen sanoo.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n työolobarometrin (siirryt toiseen palveluun) mukaan lähes kaikissa kouluissa harjoitellaan tulipalojen varalta. Sen sijaan aseelliseen hyökkäykseen varautumista on vain hyvin harvassa oppilaitoksessa.

Kysely toteutettiin viime vuoden marraskuussa ja julkistettiin tänä keväänä. Siihen vastasi runsas tuhat opettajaa ja opetusalan esimiestä eri puolilta Suomea.

Kameravalvontaa ja poistumisteitä

Suurin osa Suomen kouluista on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla, eikä niissä ole uusinta turvallisuustekniikkaa kuten kameravalvontaa ulko-ovilla tai sähköisiä lukitusjärjestelmiä. Suositus olisi, että luokkatiloista olisi useampi poistumistie.

– Osa koulurakennuksista on vanhoja ja siksikin niissä on vaikea huomioida turvallisuus, esimerkiksi tulipalovaara, toteaa opetusneuvos Pekka Iivonen.

OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio muistuttaa, että oppilaiden ja työntekijöiden turvallisuus pitäisi ottaa huomioon jo koulurakennuksia suunniteltaessa.

Nykyisin kouluista rakennetaan liiankin avoimia tiloja.

Riina Länsikallio

– Nykyisin kouluista rakennetaan liiankin avoimia tiloja. Jos kuka tahansa pääsee koska tahansa rakennukseen sisään, se antaa mahdollisuuden ulkopuolisille tulijoille.

– Kun kouluja korjataan tai rakennetaan uusia, erilaiset uhkatilanteet pyritään ottamaan huomioon. Rakenteilla ei kuitenkaan poisteta kaikkia uhkia. Niitä voidaan minimoida, mutta ei täysin poistaa, Pekka Iivonen lisää.