1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. runoilijat

Oliko ensimmäinen naislyyrikkomme myös lesboikoni? "Meistä se ei pidä ollenkaan paikkaansa"

Suomen ensimmäiseksi naislyyrikoksi tituuleratun Isa Aspin (1853–1872) seksuaalinen suuntautuminen on kiehtonut tutkijoita pitkään.

Kuva: Niko Mannonen / Yle

"Suomen Saphoksi" kutsutun runoilija Isa Aspin makuukammarielämä on kiehtonut aina 1930-luvulta lähtien. Sapho oli Antiikin Kreikan kuuluisimpia runoilijoita. Hän asui Lesboksen saarella ja piti sekä miehistä että naisista.

– Tieto perustuu siihen, että Asp kirjoitti emotionaalisesti latautuneita runoja toverilleen Lydia Lagukselle Jyväskylän seminaarissa. Todennäköisesti näihin liittyy jonkinlaista perimätietoa, pohtii Helsingin yliopiston dosentti Juha-Heikki Tiihinen, joka on menneinä vuosina tutustunut Isa Aspin elämään esimerkiksi ollessaan mukana käsikirjoittamassa Sateenkaari-Suomi-verkkonäyttelyä.

Asp eli vain 19-vuotiaaksi eikä esimerkiksi ehtinyt julkaista kokonaista runoteosta. Hänen tuotantoaan on julkaistu postuumisti ja monet hänen runoistaan ovat olleet rakkausrunoiksi tulkittuja runoja Lydia Lagukselle ja Sally Thauvónille.

Helmi Setälän elämänkerta Isa Aspista. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Aspin seksuaalista suuntautumista on pohdittu myös Erkki Hyytisen vuonna 1983 julkaisemassa Isa Aspin elämäkerrassa sekä Helmi Setälän vuonna 1912 julkaisemassa elämäkerrassa Isa Asp, Nuoren pohjalaisen runoilijaneidon elämäntarina. Setälän elämäkerran ansiosta Aspia onkin pidetty myös maan ensimmäisenä lesboikonina.

Tiihisen mukaan asia on toki tulkinnanvarainen, kun kyse on menneisyyden henkilöstä.

– Tavallaan tämä on laajempi kysymys, että kuka voi päättää, miten suhtaudutaan merkkihenkilöiden seksuaalisuuteen. Pitääkö ajatella, että kaikki ovat automaattisesti heteroita, vai voiko ajatella, että on ollut muitakin mahdollisuuksia, Tiihinen pohtii.

Puolangalla uskotaan Joelin ja Isan heterorakkauteen

Monella eri paikkakunnalla Suomessa asunut Isa Asp ehti asua lyhyen elämänsä aikana kaksi vuotta myös Kainuussa Puolangalla, jossa hänelle on esimerkiksi pystytetty patsas 14 vuotta sitten ja perustettu seura hänen muistoaan vaalimaan. Isa Asp -seuran voimanaiset, puheenjohtaja Tuulikki Moilanen ja jäsen Oili Taipale, eivät ole Tiihisen kanssa samaa mieltä Isa Aspin seksuaalisesta suuntautumisesta.

– Minun mielestäni se on täysin miesnäkökulma. Olen ymmärtänyt, että Erkki Hyytinen Isa-teoksessaan vihjaili siihen suuntaan, että Isa olisi lesbo, mutta tyttölyseon käyneenä minun mielestäni siinä ei ollut mitään muuta kuin Isan ystävyys opiskelutovereihinsa, Taipale uskoo.

Isa Aspin runoista on tehty postuumisti kirjoja. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Seuran puheenjohtaja Tuulikki Moilanen on samaa mieltä kuin Taipale.

– Me Puolangalla ja varsinkin me, jotka olemme olleet tässä seurassa mukana, olemme tätä pohtineet ja tulleet siihen tulokseen, että meistä se ei pidä ollenkaan paikkaansa, että hän olisi suuntautunut tyttöihin ja naisiin, Moilanen huomauttaa.

Päinvastoin Moilasen mukaan Isa Aspin Joel Backmanille kirjoittamista rakkausrunoista on selvästi nähtävästi tunteiden laatu. Aspin kirjoitetaan rakastuneen patruunan poika Backmaniin ollessaan 14-vuotias. Backman kuoli kuitenkin pian keuhkotautiin.

– Isallahan oli monia ihailijoita. J.H. Erkko oli ollut hänelle hyvin tärkeä ja Erkolle Isa oli ollut hyvin tärkeä. Siinähän on ollut jonkinlaista romanssinpoikasta, kun lukee elämäkertakirjallisuutta, Moilanen lisää.

Missä syntyi Aallon kehtolaulu?

Seksuaalinen suuntautuminen ei ole ainut asia, joka voidaan kyseenalaistaa Isa Aspista puhuttaessa. Keuhkotautiin 19-vuotiaana opettajaopiskelijana kuollut Asp ei ehtinyt julkaista kokonaista runokokoelmaa, mutta oli tuottelias kirjoittaja. Hänen tunnetuin runonsa on Aallon Kehtolaulu, jonka syntypaikka on puolankalaisten mielestä Puolankajärven ranta, vaikka Isa ehti asua useilla paikkakunnilla.

– Meidän mielestä se pitää paikkansa. En voi vannoutuneesti sanoa, että pelkästään Puolankajärvi olisi ollut vaikuttamassa, mutta varmaan se on osaltaan antanut aiheita. Jos kysytään jyväskyläläisiltä, varmaan heidän mielestään siinä kuvataan Jyväsjärveä, suomussalmelaisten mielestä siinä on varmaan Suomussalmea, ja Kianta- ja Oulujärveäkin varmaan löytyy, Moilanen pohtii.

Isa Aspin patsas Puolangalla. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Asp tosiaan ehti asua elämänsä aikana useilla eri paikkakunnilla. Utajärvellä syntynyt Asp muutti isänsä työn perässä Puolangalle vuonna 1870 ja asui siellä kaksi vuotta ennen opettajaopintojen aloittamista Jyväskylässä.

Ovatko puolankalaiset omineet Isa Aspin ja miksi hänen merkitys on Puolangalla niin suuri?

– Runoja rakastavat ihmiset oivalsivat Isan merkityksen Puolangalle. Myöhemmin on huomattu, että moni muukin pitäjä, jossa Isa on asunut, olisi voinut hankkia Isalle patsaan, ja me olemme sanoneet, että ei siihen ole mitään estettä, Moilanen kertoo.