MMM: Tenon kalastussopimus annetaan eduskunnan käsiteltäväksi

Maa- ja metsätalousministeriö on tänään tiedottanut, että Tenon kalastussopimus annetaan eduskuntaan käsiteltäväksi. Suomi ja Norja allekirjoittivat sopimuksen syyskuun lopulla.

Kotimaa
Tenojoki
Vesa Toppari / Yle

Tenon kalastussopimusta koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö. Sopimus Suomen ja Norjan välillä allekirjoitettiin 30.9. ja se tarvitsee vielä eduskunnan hyväksynnän ennen voimaantuloa.

Hallituksen esitykseen sisältyy myös voimaansaattamislaki, jossa määritellään toimeenpanoon liittyvien asioiden vastuita sekä tarkennetaan muun muassa kalastuslupien myyntiä, hintojen määräytymistä sekä kalastukseen käytettävien veneiden rekisteröintiä.

Eduskunta käsittelee lakialoitteita torstaina ja perjantaina (siirryt toiseen palveluun).

Ministeriö: Paremmat mahdollisuudet lohikantojen hoitoon ja kestävään kalastukseen

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Tenon uusi kalastussopimus muuttuu rakenteeltaan joustavammaksi. Sopimuksen lähtökohtana on kalastuksen mitoittaminen lohikantojen tilan mukaan niin, että kalakantojen hyvinvointi varmistetaan pitkällä aikavälillä.

Uuden sopimuksen puitteissa kalastusta voidaan myös säännellä entistä kohdennetummin ja aiempaa monipuolisemmilla keinoilla. Lisäksi sopimukseen kuuluva kalastussääntö on määräaikainen.

Kalastus Tenojen pääuomassa kohdistuu kaikkiin sen kautta sivujokiin vaeltaviin lohikantoihin, joista osa kestää kalastusta paremmin kuin toiset. Tenojoen lohikantojen tilaa seurataan monipuolisesti esimerkiksi video- ja kaikuluotainlaskennan, saalisnäytteiden, koekalastusten ja saalistietojen avulla.

Tietoja kerätään koko kalastuskauden ajalta ja vesistön eri osista. Laajan seurantatiedon perustella lohikantojen tila on huono Tenojoen vesistön laajoissa latvajoissa eli Karas-, Jies- ja Inarinjoessa. Kalastusta tullaankin rajoittamaan etenkin kalastuskauden alussa, jotta nämä lohikannat saadaan elpymään ja latvavesille tyypillisten suurikokoisten lohien määrä kääntymään nousuun.

Ministeriöstä kerrotaan, että kalastusaikoja joudutaan supistamaan, mutta pato-, lohiverkko- ja kulkutuskalastus on jatkossakin mahdollista yhtenäisen kalastuskauden puitteissa. Myös joelle myytävien matkailukalastuslupien määrä vähenee.

Suomalaisten kalastajien on jatkossa mahdollista ostaa lupia sekä Suomen että Norjan kiintiöistä. Luvanmyyntijärjestelmiä ollaan kehittämässä sähköisiksi, jolloin lupien osto ja varaaminen helpottuu.

Suomen ja Norjan neuvottelukuntien paikalliset neuvottelijat sopivat kalastussäännön peruslinjat vuosi sitten Rovaniemellä. Vapakalastukseen ehdotettua päiväkohtaista saaliskiintiötä ei vielä otettu käyttöön kalastussäännössä, mutta se voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön myöhemmin, kerrotaan ministeriön tiedotteessa.

Voimaansaattamislailla tarkennetaan sopimuksen toimeenpanoa

Sopimuksen mukana eduskunnan käsiteltäväksi tulee voimaansaattamislakiesitys, joka oli lausuntokierroksella lokakuussa. Siinä määritellään sopimuksen toimeenpanemiseksi toimivaltaiset viranomaiset ja tarkennetaan muun muassa kalastuslupien myyntiä, saalisilmoituksia ja veneiden käyttöä koskevia säännöksiä. Myös laajapohjaisen, paikallisen seurantaryhmän perustaminen kalastussopimukselle sisältyy lakiesitykseen.

Kalastuslupien myyntiä hoitaa alkuvaiheessa Lapin ELY-keskus, mutta se on tarkoitus siirtää vuoden 2019 alussa toimintansa aloittavan Utsjoen kalatalousalueen hoidettavaksi. Matkailukalastuslupien hinta määritellään lakiesityksen hintahaitarin mukaan.

Voimaansaattamislaissa on myös määritelty paikallislupien lunastusoikeuteen liittyvä vakinainen asuminen. Lausuntopalautteen perusteella vakinaista asumista koskevia edellytyksiä täsmennettiin niin, että kotikuntavaatimuksen täyttymistä edellytetään jo kalastuskautta edeltävän vuoden lopussa ja vakinaisen asumisen tosiasiallinen aika on yhdeksän eikä seitsemän kuukautta.

Venerekisteröintiä koskevaan säännökseen lisättiin kielto käyttää Tenojoen vesistön kalastusvenerekisteriin rekisteröityä venettä Tenojoen vesistön ulkopuolella, jotta Gyrodactylus salaris -loinen saataisiin torjuttua.

Toimeenpanon suunnittelu käyntiin

Eduskunnan käsiteltäväksi annetussa sopimuksessa on pyritty sovittamaan yhteen lohen suojelu, erityyppiset kalastustavat ja eri kalastajaryhmien kalastusoikeudet. Lohikantojen suojelun ja hoidon lisäksi on keskeistä huolehtia myös saamelaisesta kalastuskulttuurista, kalastusoikeuden haltijoiden asemasta sekä kalastukseen liittyvästä matkailusta. Nämä intressit ovat osoittautuneet neuvottelujen kuluessa osin vastakkaisiksikin.

Eduskuntakäsittelyn rinnalla valmistellaan myös sopimuksen käytännön toimeenpanoa voimaansaattamislain ehdotusten pohjalta.

Sopimuksella on laaja vastustus pohjoisessa

Tenon kalastussopimuksella on ollut laaja vastustus pohjoisessa. Saamelaiskäräjät on esimerkiksi tehnyt kantelun oikeuskanslerille sopimusluonnoksen valmistelusta.

Myös paikalliset kalastuskunnat molemmin puolin rajaa vastustavat sopimuksen voimaansaattamista. Kalastuskuntien mukaan sopimus uhkaa saamelaista kulttuuria.

Lapin kansanedustajat ovat vaatineet sopimusneuvottelujen aloittamista uudelleen.

Saamelaiset yksityishenkilöt ja yhdistykset laativat elokuussa yhteisen lausunnon, jossa vaadittiin sopimuksen hylkäämistä.

Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö