Kasvokkain: Kimmo Ohtosen uudessa luontosarjassa kamera kääntyy eläimestä ihmiseen

Kauhoessaan Saimaan vesiä 125 kilometriä Kimmo Ohtonen pohti taas kerran ihmisen ja luonnon suhdetta. Rahaa tuli norpille, mutta omassa elämässään hän on valikoiva kuluttaja.

luonto-ohjelmat
luontotoimittaja Kimmo Ohtonen
Timo Heikkinen / Yle

Tämä syksy on ollut Ylen luontotoimittaja Kimmo Ohtoselle kiireistä aikaa. Kuusiosainen Katoava Pohjola -sarja alkaa viikonloppuna, ensin televisiossa ja sitten radiossa. Joulukuussa, viimeisen radiolähetyksen jälkeen hän aikoo rauhoittua.

Katoava Pohjola -sarja vie katsojan susien, ahmojen, valaiden, jääkarhujen, norppien ja myskihärkien maailmaan. Kaikki lajit kohtaavat ihmisen vaikutuksen nykyään dramaattisesti. Ilmastonmuutos on lämmittämässä arktisen alueen ja jääkarhujenkin elintila kaventuu.

Sarjan ensimmäisessä jaksossa liikutaan Huippuvuorilla. Pikkupojasta asti Avaraa luontoa katsonut Kimmo Ohtonen on käynyt siellä useampia kertoja.

– Halusin tehdä sarjan, jota vuoden 2013 alussa ryhdyin ideoimaan. Avaraan luontoon tuodaan mukaan ihminen. Mitä tapahtuu, kun kamera kääntyy siitä eläimestä ihmiseen, joka on siellä paikalla ja jonka vaikutus näkyy kaikkialla maailmassa. Pohjolassa riittää tarinoita. Tämä oli perusajatukseni, Kimmo Ohtonen kertoo.

Luonto-ohjelmissa näemme usein varsin siloiteltuja tarinoita villieläimistä. Ne ovat Ohtosen mukaan vain osaksi totta.

– Luontosarjoissa ei aina haluta näyttää kuvaa, jossa on ruma tausta. Estetiikka tulee eteen. Tässä halusimme näyttää, millainen ihmisen suhde luontoon on, mahdollisimman autenttisesti ja rehellisesti.

"Ensimmäisen jakson kuvauksissa yövyimme Huippuvuorilla vanhassa metsästysmajassa.  Oli 30 astetta pakkasta, maaliskuu."

Huippuvuoret on jääkarhujen maata. Kimmo Ohtonen kohtasi kuvaajansa ja oppaansa kanssa jääkarhuemon, jota seurasi kolme pientä pentua.

Kilometrin päästäkin ihminen sai karhuemon levottomaksi. Pienet pennut ovat turvattomia avoimessa jäämaisemassa muutenkin, vieraat urokset saattaisivat tappaa pennut.

Kimmo Ohtonen, Katoava Pohjola -sarjan teko
Timo Heikkinen / Yle

– Olimme siellä töissä, mutta se on ihan sama. Liikuimme siellä, missä on vaarantunut laji, emo ja kolme pientä elämänalkua. Luodaan niille stressiä. Emo lähti kiipeämään vuoren seinää. Silloin opas sanoi stop, me olimme jotain 900 metriä siitä.

Lähikuvat pennuista jäivät ottamatta. Kimmo alkoi pohtia taas kerran ihmisen vastuuta, sillä Huippuvuorille on viime vuosina tullut paljon jääkarhuturisteja.

"En vastusta metsästystä, sen olen tehnyt tosi selväksi. Salametsästys on toinen juttu."

Yhdessä Katoava Pohjola -sarjan jaksossa kerrotaan susista ja Suomessa vellovasta petovihasta. Myös susien salametsästyksestä. Saimaannorpan kohtaloon vaikuttava verkkokalastus on Kimmo Ohtosen mukaan vähenemässä, mutta salametsästyskulttuuri ei.

– Kameran ulkopuolella pohjoiskarjalalainen metsästäjä kertoi, että voisi puhuakin salametsästyksestä, jolleivät rangaistukset olisi sellaisia, että aseet lähtevät. Kaverin mukaan se vaan on maan tapa siellä päin.

Kimmo Ohtonen, Katoava Pohjola -sarja
Dovrefjellin kansallispuistossa Norjassa elää sinne Grönlannista siirrettyjä myskihärkiä. Ne kärsivät ilmaston lämpenemisestä.Timo Heikkinen / Yle

Ohtosen mukaan rangaistukset ovat vieläkin liian lieviä.

– Pitäisi olla, että aseet pois pidemmäksi aikaa. Jos tuollaisia sadistisia rikoksia tulee, niin tuomion pitäisi olla ehdotonta. Kyllä rikolliset pääsevät pälkähästä nykyään.

Kestävää metsästystä ei Ohtosen mukaan pidä kieltää. Hänellä on omassa perheessään metsästäjiä.

– Anoppila on Siilinjärvellä, pitkät metsästysperinteet siellä ja on kiva olla osa erilaisia yhteisöjä.

Kimmo Ohtonen, kuvaaja Antti Tuunanen, ohjaaja Edward Kojonen, Katoava Pohjola -sarja
Timo Heikkinen / Yle

Susien ja muiden suurpetojen salametsästäjiä Kimmo Ohtonen halveksuu. Myrkyillä ja raudoilla eläimet jäävät kitumaan.

– Vaikka minulla on ollut kovaonninen lapsuus ja silti hyväosainen, olen saanut hyvän kasvatuksen, ettei pienempiä kiusata.

Lapsena Ohtonen joutui pakenemaan yöksi metsään raivoavaa isäänsä. Nukkui monta yötä kuusen alla. Kohtasi silloin elävän karhun, tänä vuonna häneltä ilmestyi kehuttu luontokirja Karhu – voimaeläin. Metsä on ollut Kimmo Ohtoselle aina ystävä.

"En ole mikään linkolalainen, että mennään metsään eikä kuluteta mitään, mutta kyllä tämä kulutusyhteiskunta on ihan käsittämätön."

Luontotoimittaja voi tehdä koko ikänsä juttuja eläinten maailmasta ottamatta suuremmin kantaa ihmisen tekemisiin. Kimmo Ohtosella on kuitenkin vahva suojelullinen näkökulma tekemisissään. Hän kavahtaa sankaritoimittajia, jotka haluavat näyttää kohtaavansa vaarallisia eläimiä.

– Ilmastonmuutos on suurin planeettaamme kohtaava uhka. Koen luontotoimittajana, että minun pitää tehdä oma panokseni, että tietoisuus leviäisi ja ihmiset saisivat itse päättää.

Kimmo Ohtonen, lumi
Kimmo Ohtonen tunturissa.Timo Heikkinen / Yle

Omassa elämässään Kimmo Ohtonen pohtii puolisonsa kanssa kulutustaan.

– Syömme lihaa, ostamme vaatteita, matkustamme ulkomaille, mutta aika harvoin. Suosimme kotimaanmatkailua.

Nykyihmisen tapaan Ohtosella on ristiriitainen olo tekemisistään. Vaikkei hänellä ole autoa, jätti esimerkiksi Katoava Pohjola -sarjan tekeminen melkoisen hiilijalanjäljen, kuten työmatkat muutenkin.

Luontotoimittajan oletetaan liikkuvan kuluneissa kierrätysvaatteissa osoittamassa luonnonläheisyttään. Kimmo Ohtonen nauraa tuolle stereotyypille. Nykyään luonnossaliikkujat on brändätty monen muun ryhmän tapaan.

– Pukeudun niin kuin huvittaa ja teot puhukoon puolestaan. Ihmisten on vaikea jo päättää, miten pitäisi pukeutua, minkälainen haluaisin olla. On nämä brändit ja muut, jotka koko ajan hämärtävät ja tönivät oman identiteetin ylläpitämistä ja miten haluaa elää.

"Meillä kotona eletään jonkinlaista Pohjola-kautta nyt."

Sarjan teko suunnittelusta tähän syksyyn on vaatinut satoja työtunteja. Kimmo Ohtonen laskeskelee pelkkiin kuvausreissuihin menneen 130 tuntia.

Kimmo Ohtonen
Kimmo Ohtonen kertoo Katoava Pohjola -sarjan tekemisestä.

Katoava Pohjola on Ylen, Arten ja DR:n yhteistuotanto, joka esitetään tänä vuonna Suomen lisäksi myös Ranskassa, Saksassa ja Tanskassa.

Kimmo Ohtonen miettii, että voisi vielä palata kuvauspaikoille.

– Olisi joskus hienoa palata näihin paikkoihin ja katsoa, miten se on edennyt ja muuttunut. Nytkin muutokset on aika nopeita. Kyllä sellainen Paluu Pohjolaan olisi joskus kiva tehdä.

Mutta nyt hän täyttää kalenterinsa joulukuulle asti. Lauantaisin Avaran luonnon ohjelmapaikalla nähdään sarjan tv-jaksot, sunnuntaisin Kimmo Ohtonen keskustelee asiantuntijoiden kanssa Radio Suomessa.

– 18. joulukuuta on viimeinen radiolähetys, sen jälkeen kyllä hiljennytään joulunviettoon ihan kirjaimellisesti. Pidän suuni kiinni, luen ja otan iisisti ja aion kokkailla jouluruokaa, haaveilee luontotoimittaja Kimmo Ohtonen.

Katoava Pohjola -sarjan jaksot esitetään TV1:ssä ja ne tulevat katsottaviksi Yle Areenaan.